Oppivelvollisuus laajeni tänä syksynä, ja samalla toisen asteen opinnot muuttuivat maksuttomiksi. Lukioissa ja ammattikouluissa tästä seurasi iso loikka digitaalisiin oppimateriaaleihin.

Kunnan tarjoamat koulutuspalvelut painavat jatkossa yhä enemmän asuinkunnan valinnassa. Opettajat ja heidän käytettävissään olevat opetusvälineet määrittävät koulun vetovoimaa.

Kun maailma koettelee, suomalaiset tarttuvat kirjaan. Kirjankustannusala on pärjännyt koronan varjossa hyvin. On kuitenkin selvää, että jos kirjojen kulutus siirtyy nykyhinnoilla vielä aiempaa enemmän…

Kun koulujen ovet sulkeutuivat viime viikolla, taakse jäi erilainen kevätlukukausi. Keväällä koululuokat siirtyivät olo- ja lastenhuoneisiin, ja moni koti oli samanaikaisesti sekä kotikonttori että…

Koronakriisi ravistelee myös kirjamyyntiä. Erityisesti pienten kirjakauppojen tilanne on vaikea. Ainakin yksi hopealuoti olisi löydettävissä kirjakauppojen ahdingon auttamiseksi: avaisiko verottaja kulttuuriedun myös kirjallisuudelle?

Oulun kaupunki ideoi, että se ryhtyy toimittamaan uutispainotteista verkkomediaa. Monissa kunnissa on puolestaan käynnissä hankkeita, joiden tavoitteena on ryhtyä valmistamaan oppimateriaalit itse.

Niin sanottujen avoimien oppimateriaalien ideana on, että valtion tuella osa aineistoista voitaisiin saada oppilaille maksuttomiksi, mikä tasa-arvoistaisi opinpolkua taloudellisesti. Tässä ajattelussa piilee kavala ansa.

Jos lukee, mitä lehdet kirjoittavat ja poliitikot puhuvat, muodostuu mielikuva, että koulunkäynti on kallista, koska oppimateriaalit maksavat niin paljon. Totuus on kuitenkin aivan toinen.…

Äänikirjat rynnivät markkinoille. Kaupallisen menestyksen ohella ne lisäävät myös yhdenvertaisuutta.

Suomen PISA-menestys nojaa luottamukseen huippukoulutuksen läpikäyneisiin opettajiin.