Jos lukee, mitä lehdet kirjoittavat ja poliitikot puhuvat, muodostuu mielikuva, että koulunkäynti on kallista, koska oppimateriaalit maksavat niin paljon. Totuus on kuitenkin aivan toinen. Vain 1,2 % peruskoulutuksen koulumenoista meni vuonna 2016 uusiin oppimateriaaleihin. Vaikka lapsilta siis vietäisiin viimeisetkin aapiset nenän edestä, ei koulutuksen menoista olisi juuri onnistuttu säästämään. 

Hyvä uutinen ei ole uutinen ollenkaan, olen kuullut sanottavan. Toki hyvät uutiset ovat uutisia, ja erityisesti kun niitä syntyy alalle, joka kohtaa teknologian ja globalisaation sekä hyvät että huonot puolet rakennemuutoksen eturintamassa. 

Uuden kasvun asiantuntija Noora Pinjamaa päätti aiemman Agendalla-kirjoituksensa sanoihin: Media-alan muutoksen ja kasvun tukeminen edellyttää monipuolista panostusta kehitys- ja innovaatiotyöhön, koulutukseen sekä osaamiseen. Jatkan tästä, koulutuksesta ja osaamisesta.

Median innovaatiotukea jaettiin 30 miljoonaa euroa vuosina 2015–2018. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrki sen avulla vastaamaan media-alan jatkuvan murrostilan synnyttämiin tarpeisiin ja tätä kautta tukemaan mediayhtiöiden kehitystyötä. Rahoitusta oli mahdollista hakea Business Finlandilta (entinen Tekes) muun muassa tuotteiden, palvelujen, liiketoimintamallien ja toimintatapojen kehittämiseen. 

Postitoiminnan avaaminen kilpailulle näyttää herättävän tunnepitoista vastustamista ja jopa Suomen ulkoisen turvallisuuden vaarantumisella pelottelua.

Millaisista asioista suomalaiset ovat kiinnostuneita? Kansallisen Mediatutkimuksen kuluttajaosiossa tähän kysymykseen vastasi 9 802 suomalaista. Tulokset auttavat meitä kaikkia asiakasymmärryksen parissa työskenteleviä, teemmepä sisältöä mediaan, markkinointia kuluttajille tai kehitämme uusia palveluita suomalaisille ihan millä tahansa elämänalueella.