Pohjoismaisten mediayhtiöiden johtajat vierailivat Brysselissä korostamassa riippumattoman ja luotettavan journalismin merkitystä Euroopan demokratialle ja kestävyydelle. Vierailun keskiössä oli EU:n digi- ja datasääntelyn kehitys ja sen vaikutukset media-alan toimintaedellytyksiin.
Pohjoismaisen Ukrainan median rahaston taustajärjestöt vetoavat yhdessä Ukrainan journalistiliiton kanssa kiireellisen tuen kohdentamiseksi Ukrainan rintama-alueen medioille.
Medialiitto tavoittelee seuraavaan hallitusohjelmaan vahvoja kirjauksia lukutaidon pelastamiseksi ja mediapolitiikan vahvistamiseksi. Medialiiton ehdotukset vaalikaudelle 2027–2031 painottavat myös Suomen aktiivista tukea Euroopan komission mediapolitiikalle.
Medialiiton toimintavuotta 2025 väritti toimintaympäristön jatkuminen epävarmana: kasvaneet geopoliittiset jännitteet, Suomen talouden hidas elpyminen ja kansainvälisen politiikan ennakoimattomuus. Ymmärrys kotimaisen median merkityksestä osana sivistystä, demokratiaa ja kokonaisturvallisuutta vahvistui sekä Suomessa että EU:ssa.
Suomi putosi tänä keväänä kuudennelle sijalle Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Emme pudonneet kymmeniä sijalukuja, eikä lehdistömme ole yhtä ahtaalla kuin monessa muussa maassa, mutta suunta on silti huolestuttava. Suomen heikentynyt lehdistönvapaus ei johdu sensuurista tai poliittisesta ohjauksesta, vaan pienistä mutta merkityksellisistä yhteiskunnallisista muutoksista, jotka hiljalleen kaventavat journalismin elintilaa.
Toivottavasti et koskaan saa otsikon mukaista WhatsApp-viestiä lapseltasi tai löydä vastaavaa viestiä kiinnitettynä jääkaapin oveen. Tai huomaa, että jotain on nyt lapsellasi sydämellä, mutta hän ei saa sitä ilmaistua. Toivottavasti lapsesi ei joudu välttelemään kouluun menoa tai selittelemään kavereilleen aikuisen kirjoittelua, jonka muutkin ovat nähneet. Öyhötys huomataan, ja verkkoon jätetty jälki tallentuu pitkäksi aikaa.
Seuraavalta hallitukselta tarvitaan aiempaa vahvempaa ja koordinoidumpaa mediapolitiikkaa avoimen demokratian turvaksi. Lehtien tulojen supistuminen uhkaa synnyttää uutiserämaita, joissa paikallista päätöksentekoa ei enää seuraa mikään journalistinen media. Tilalle voivat nousta huhut sekä valeuutiset.
Mediakasvatuksen tärkein tavoite on se, että ihminen pystyy erottamaan luotettavan tiedon epäluotettavasta. Mikään yhteiskunta ei voi toimia demokraattisesti, mikäli sen jäsenillä ei ole jaettua faktapohjaa ympäröivän todellisuuden luonteesta.
