Ukrainan alueelliset uutismediat ovat vastaanottaneet kesän aikana uusia virtalähteitä, joita suomalaiset mediatoimijat ovat osaltaan rahoittaneet.
Kattavan mediapolitiikan tarve Suomessa nousi vahvasti esille liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen kutsumassa pyöreän pöydän keskustelussa 19.9. Tapaamisen sytykkeenä oli STT:n vaakalaudalla oleva kohtalo.
Pohjoismaiden suurimpien mediayhtiöiden toimitusjohtajat ilmensivät vahvaa tahtoa yhteisen edunvalvontatyön tiivistämiseen vuosittaisessa Nordic Media Meeting -kokouksessa Tukholmassa syyskuun alussa.
Poikkeuksellisen laaja suomalaista mediaa ja lehdistönvapaustyötä edustava rintama – journalistit, päätoimittajat, kustantajat, Julkisen sanan neuvosto ja lehdistönvapautta ajavat järjestöt – on jättänyt tasavallan presidentti Alexander Stubbille vetoomuksen, jossa vaaditaan Suomea käyttämään kansainvälistä asemaansa toimittajien suojelemiseksi Gazassa.
Palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanoa valmistellaan parhaillaan Suomessa. Direktiivillä pyritään lisäämään palkkauksen läpinäkyvyyttä sukupuolten välisen palkkatasa-arvon edistämiseksi. Sen implementoinnilla ei tule aiheuttaa ristiriitaa tasa-arvoisiin ja syrjimättömiin työehtosopimusten palkkausjärjestelmiin.
Jokaisesta painetusta julkaisusta on toimitettava niin sanottuja vapaakappaleita Kansalliskirjastoon. Vapaakappalevelvoite koskee Suomessa painettujen julkaisujen osalta painotaloa ja ulkomailla painettujen julkaisujen osalta maahantuojaa, joka käytännössä on julkaisija tai painotyön tilaaja. Tämä asettaa suomalaiset painotalot kilpailullisesti heikompaan asemaan.
Euroopan komissio on nostanut mediapolitiikan agendalle tämän vuoden työohjelmassa sekä tulevan vuoden painopistealueiden ja lippulaivahankkeiden esittelyssä. Niissä korostuu median toimintaedellytysten turvaaminen ja tiedon huoltovarmuus tulevina vuosina.
Median tulevaisuus ei ratkea pelkillä toimialan sisäisillä uudistuksilla. Suurimmat uhat syntyvät yhä useammin median ulkopuolelta: geopoliittisista kriiseistä, kansainvälisten alustayritysten liiketoimintamalleista ja talouden epävarmuuksista. Tässä tilanteessa median riskienhallinta ei ole vain yritysten selviytymisstrategia, vaan koko demokratian turvamekanismi.
