Esteettömyysdirektiivi tuo uusia vaatimuksia sähkökirjoille
Esteettömyysdirektiiviä koskeva hallituksen luonnos on nyt lausuntokierroksella. Media-alalle on myönteistä, ettei luonnoksessa ole laajennettu direktiivin soveltamisalaa. Kirjankustantajille uusi sääntely kuitenkin merkitsee todella suurta muutosta, sillä tällä hetkellä markkinoilla ei ole esteettömyysdirektiivin velvoitteet täyttäviä sähkökirjoja.
Esteettömyysdirektiiviä koskevaa hallituksen esitysluonnosta on valmisteltu nopealla aikataululla usean ministeriön yhteistyönä ja mukana on ollut myös muun muassa elinkeinoelämän ja vammaisjärjestöjen edustajia. Lopputulos on varsin tasapainoinen kokonaisuus, ja myös media-alan kannalta esitysluonnoksessa on paljon hyvää.
Euroopan unionin vuonna 2019 antaman esteettömyysdirektiivin tarkoituksena on taata kuluttajille palveluja ja tuotteita, joita voi hyödyntää erilaisista toimintarajoitteista riippumatta. Direktiivin soveltamisala on laaja, ja sääntelyyn piiriin kuuluvat muun muassa kuluttajille tarkoitetut pankkipalvelut, henkilöliikennepalvelut ja verkkokaupan palvelut. Direktiivi tulee vaikuttamaan media-alalla erityisesti audiovisuaalisia mediapalveluita tarjoaviin yrityksiin, kuten tv-yhtiöihin, sekä sähkökirjojen kustantajiin. Direktiivi tulee saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä kesäkuussa 2022, ja uutta sääntelyä tulee noudattaa 28.6.2025 lähtien.
Media-alalle on ollut koko ajan tärkeää, että direktiivi saatetaan Suomessa voimaan tavalla, joka ottaa huomioon alan erityispiirteet, ja ettei direktiivin soveltamisalaa laajenneta. Nämä tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin hallituksen esitysluonnoksessa. Esimerkiksi audiovisuaalisten mediapalveluiden osalta uusi sääntely tulee koskemaan toimintoja, jotka tarjoavat pääsyn palveluihin. Soveltamisalaan ei siis kuulu tarjoamisen kohteena oleva audiovisuaalinen sisältöpalvelu itsessään.
Hallituksen esitysluonnos vastaa direktiiviä myös esimerkiksi siinä, että palveluita tarjoavat mikroyritykset jäävät luonnoksessa esteettömyyssääntelyn ulkopuolelle.
Suuri muutos kirjankustannusalalle
Esteettömyysvelvoitteet koskevat sähkökirjoja ja niiden lukemiseen tarkoitettuja ohjelmistoja. Soveltamisalaan kuuluvat käytännössä kaikki digitaalisessa muodossa julkaistut kirjalliset teokset sekä esimerkiksi erilaiset verkkokirjahyllyt, joissa pääsee lukemaan e-kirjoja kuukausimaksulla selaimen tai mobiilisovelluksen kautta.
Kirjankustannusalalle uusi sääntely merkitsee todella suurta muutosta. Hallituksen esitysluonnoksessa kustannusalan nykytilaa arvioidaan varsin realistisesti ja tuodaan esiin, että tällä hetkellä markkinoilla ei ole esteettömyysdirektiivin velvoitteet täyttäviä sähkökirjoja. Käytännössä sähkökirjoja tulee alkaa tehdä uudella tavalla ja sellaisilla tiedostomuodoilla, joiden avulla esteettömyysvelvoitteet voidaan täyttää. Esteettömyysdirektiivin velvoitteet koskevat kustantajien lisäksi myös koko jakeluketjua.
Kustannusalan ja laajemminkin kotimaisen kulttuurin näkökulmasta on tärkeää, että esteettömyysvelvoitteita ei sovelleta ennen 28.6.2025 julkaistuihin sähkökirjoihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tälläkin hetkellä tarjolla olevat sähkökirjat saavat olla lukijoiden saatavilla myös sen jälkeen, kun esteettömyysdirektiivin velvoitteita aletaan noudattaa, vaikka sähkökirjat eivät olisi esteettömiä. Kotimaisen kirja-alan ja myös sananvapauden kannalta tämän niin sanotun backlistin turvaaminen on keskeistä.
Soveltamisalaa ei saa laajentaa
Media-alan näkökulmasta on myönteistä, että kotimainen lainsäätäjä ei ole lähtenyt laajentamaan direktiivin soveltamisalaa, vaan sen ulkopuolelle jäävät esimerkiksi sanomalehdet, aikakauslehdet ja äänikirjat. Esteettömyyssääntelyn tuleekin olla EU-tasoista. Suomi ei saa ylisäännellä kotimaisia mediatoimijoita ja sisältöjä, vaan sen tulee edistää yhdenvertaista sääntelyä, joka kohtelee yhtäläisesti kotimaisia ja muita toimijoita.
Direktiivin mukaan esteettömyysvaatimukset olisi muotoiltava siten, että ne aiheuttavat talouden toimijoille ja jäsenvaltioille mahdollisimman pienen rasitteen. On hyvä, että myös hallituksen esitysluonnoksen mukaan esteettömyysvelvoitteista poikkeaminen on mahdollista muun muassa silloin, jos palvelun tarjoaja voi etukäteen osoittaa, että esteettömyysvaatimusten toteuttaminen aiheuttaa kohtuuttoman rasitteen.
Kaventuuko sähkökirjojen tarjonta?
On äärimmäisen tärkeää, että kohtuuttomaan rasitteeseen vetoaminen on aidosti mahdollista. Jos vetoaminen on liian työlästä, se jää pahimmillaan kuolleeksi kirjaimeksi. Kirja-alalla tämä asia voi nousta esiin tilanteessa, jossa on kyse esteettömyysvelvoitteiden kannalta vaikeista teostyypeistä. Tällaisia voivat olla muuta kuin tekstiä sisältävät julkaisut, kuten sarjakuvat, taidekirjat tai matemaattisia kaavoja sisältävät teokset, joiden saattaminen esteettömyysvelvoitteiden mukaisiksi voi olla hyvin vaikeaa. Riskinä on, että jos kohtuuttomaan rasitteeseen vetoaminen vaikuttaa liian raskaalta, teos jätetään mieluummin suoraan julkaisematta sähkökirjana. Tämä voi kaventaa saatavilla olevien teosten tarjontaa, mikä olisi kirjallisuuden kuluttajien, kulttuurin ja yhteiskunnan kannalta todella epätoivottavaa.
Hallituksen esitysluonnoksessa nostetaan esiin näkövammaisten ja lukemisesteisten kirjaston Celian merkitys organisaationa, joka voi tekijänoikeuden rajoitussäännöksen nojalla valmistaa saavutettavia ja esteettömiä teoskappaleita erilaisista teostyypeistä. Eli vaikka kustantaja vetoaisi kohtuuttomaan rasitteeseen, lukemisesteiset eivät jää ilman teoskappaleita. Celia voi jatkossakin valmistaa esteettömiä teoskappaleita sellaisista teostyypeistä, joita kaupallinen markkina ei kohtuuttoman rasitteen takia pysty tuottamaan.
Hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierros päättyy 1. helmikuuta. Tämän jälkeen media-alalla on luvassa paljon työtä, jotta ala voi noudattaa esteettömyysvelvoitteita 28.6.2025 lähtien.