Luotettava tieto on myös talouskysymys
Kansainväliset konfliktit, sodat, tekoälyn yleistyminen ja sosiaalisen median kasvanut merkitys ovat nostaneet disinformaation keskeiseksi puheenaiheeksi viime vuosina. Väärä tieto leviää nopeasti, ja tekoälyn tuottama sisältö herättää kysymyksiä siitä, mikä on aitoa ja mihin tietoon voi enää luottaa.
Disinformaatiosta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein perustellusti demokratiaan, turvallisuuteen ja yhteiskunnalliseen vakautta uhkaaviin vaikutuksiin. Kuitenkin vähemmälle huomiolle jää se, että luotettava tieto on myös talouskysymys.
Taloudessa lähes kaikki päätökset perustuvat saatavilla olevaan informaatioon. Kuluttajat tekevät ostopäätöksiä ja suunnittelevat tulevaisuuttaan parhaan tietonsa mukaan. Yritykset päättävät investoida, rekrytoida ja lisätä tai vähentää tuotantoa tulevaisuuden näkymien perusteella. Myös poliittiset päättäjät tekevät ratkaisunsa tämänhetkisen tiedon pohjalta.
Mitä paremmin ihmiset, yritykset ja päättäjät tietävät, mitä ympärillä tapahtuu, sitä parempia päätöksiä he voivat tehdä. Vastaavasti tiedon laadun heikentyminen kasvattaa epävarmuutta ja voi heikentää taloutta.
Talous ei perustu ainoastaan rahaan, tuotantoon ja työvoimaan. Se perustuu myös luottamukseen. Kuluttajien luottamus vaikuttaa kulutukseen, yritysten luottamus investointeihin ja sijoittajien luottamus pääoman saatavuuteen. Epävarmuuden kasvaessa kotitaloudet lykkäävät suurempia hankintoja ja ennemmin kasvattavat säästöjään. Yritykset puolestaan lykkäävät investointeja, odottavat markkinanäkymien selkiytymistä tai suuntaavat toimintansa vakaammaksi koettuihin ympäristöihin. Kun luottamus heikkenee, taloudellinen aktiivisuus vähenee.
Luotettavalla medialla on täten keskeinen rooli myös yhteiskunnan pyörän pyörittäjänä. Sen tehtävänä ei ole vain välittää tietoa vaan myös auttaa arvioimaan tiedon paikkansapitävyyttä. Parhaimmillaan riippumaton media tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden muodostaa käsityksensä faktojen pohjalta. Toisessa ääripäässä ovat yhteiskunnat, joissa huhut leviävät nopeasti, tietojen tarkistaminen on vaikeaa eivätkä ihmiset enää tiedä, mihin lähteisiin luottaa.
Tällaisessa ympäristössä päätöksenteko vaikeutuu. Yritykset joutuvat käyttämään enemmän aikaa tiedon varmistamiseen, sijoittajat arvioimaan riskejä tarkemmin ja kansalaiset epäilemään saamansa tiedon luotettavuutta. Kaikki tämä kasvattaa taloudellisen toiminnan kustannuksia.
Suomi on pieni avotalous, jonka menestys ei perustu suuriin luonnonvaroihin tai laajoihin kotimarkkinoihin. Kilpailukykymme rakentuu osaamisesta, luottamuksesta ja vahvoista instituutioista. Juuri siksi luotettava tieto ei ole meille vain sivistyskysymys vaan myös taloudellinen voimavara.
Luotettava media mahdollistaa tiedon liikkumisen, ja ilman luotettavaa tietoa myös talouden rattaat pyörivät hitaammin.