Suomessa työsuojelulainsäädäntö on erittäin kattavaa. Työturvallisuuslaki asettaa työnantajalle laajan velvoitteen huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Huolehtimisvelvoite koskee yhtä lailla työnteon fyysisiä ja psykososiaalisia edellytyksiä. Työturvallisuusmääräysten rikkomiseen liittyy lisäksi ankara rikosoikeudellinen vastuu, joka voi kohdistua työnantajaan tai tämän edustajaan, yleensä esihenkilöön. Kattavasta lainsäädännöstä ja rangaistusvastuusta huolimatta Suomessa keskustellaan tällä hetkellä siitä, tarvitaanko psykososiaalisen kuormituksen ehkäisemiseen lisää sääntelyä. Keskustelua käydään myös EU-tasolla, josta pääosa Suomen työturvallisuussääntelystä on nykyään peräisin.
Yliopistot lobbaavat tekijänoikeuslakiin muutoksia, jotka ohjaisivat tutkijat rinnakkaistallentamaan tai esilisensioimaan artikkelinsa. Iskulauseena on vapaa tiede, mutta keinona tarjotaan tutkijan oikeuksien hivuttamista yliopistojen omiin taskuihin.
Disinformaatiosta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein perustellusti demokratiaan, turvallisuuteen ja yhteiskunnalliseen vakautta uhkaaviin vaikutuksiin. Kuitenkin vähemmälle huomiolle jää se, että luotettava tieto on myös talouskysymys.
Viime viikolla Ursula von der Leyenin Unionin tila -linjapuheessa korostuivat Euroopan kilpailukyky ja turvallisuus. Keskustelussa on tunnistettava myös median ja luotettavan tiedon keskeinen merkitys.
