Tekoälybotit palvelevat tiedonhakijaa silmänräpäyksessä ystävällisesti ja uskottavan oloisesti. Samalla korostuu käyttäjän älykkyyden merkitys: on osattava arvioida itse, voiko vastaus pitää paikkansa. Luotettavien lähteiden arvo kasvaa, koska botti voi vastata mitä tahansa.
Huolestuttavat faktat ovat käyneet valitettavan tutuiksi: peruskoulusta valmistuu vuosittain tuhansia nuoria, joilla ei ole riittävää lukutaitoa arjessa pärjäämiseen. Lukutaito – ja sen rinnalla myös lukuinto – polarisoituu. Samalla, kun toisilla on erinomaiset lukemisen taidot, toisille lukeminen on paitsi vaikeaa myös varsin etäistä ja epäkiinnostavaa.
Poliittinen kamppailu luovien sisältöjen oikeussuojasta jatkuu nyt syksylläkin. Tekijät näyttävät nyt hävinneen EU:n tekoälysäädöksen käytännesääntöjä ja koulutusaineistotiivistelmää koskevan erän, mutta ottelu on kaikkea muuta kuin ohi. Jos hyvin käy, säännöt mahdollistavat lopulta kestävän tasapainon inhimillisen luovuuden ja tekoälyinnovaatioiden välillä. Media-ala tarvitsee molempia.
Kaikki suomalaiset eivät enää osaa lukea kunnolla. Tällä on suora vaikutus saatavilla olevan työvoiman laatuun. On elinkeinoelämän intressissä osallistua yhteiskunnalliseen lukutaitokeskusteluun ja -työhön.
