World Association of News Publishers (WAN-IFRA) on käynnistänyt yhdessä Medialiiton ja Media-alan tutkimussäätiön kanssa kiihdytysohjelman, joka tuo yhteen suomalaisia mediayhtiöitä ja startupeja.
Ukrainan alueelliset uutismediat ovat vastaanottaneet kesän aikana uusia virtalähteitä, joita suomalaiset mediatoimijat ovat osaltaan rahoittaneet.
Kattavan mediapolitiikan tarve Suomessa nousi vahvasti esille liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen kutsumassa pyöreän pöydän keskustelussa 19.9. Tapaamisen sytykkeenä oli STT:n vaakalaudalla oleva kohtalo.
Pohjoismaiden suurimpien mediayhtiöiden toimitusjohtajat ilmensivät vahvaa tahtoa yhteisen edunvalvontatyön tiivistämiseen vuosittaisessa Nordic Media Meeting -kokouksessa Tukholmassa syyskuun alussa.
Jokaisesta painetusta julkaisusta on toimitettava niin sanottuja vapaakappaleita Kansalliskirjastoon. Vapaakappalevelvoite koskee Suomessa painettujen julkaisujen osalta painotaloa ja ulkomailla painettujen julkaisujen osalta maahantuojaa, joka käytännössä on julkaisija tai painotyön tilaaja. Tämä asettaa suomalaiset painotalot kilpailullisesti heikompaan asemaan.
Euroopan komissio on nostanut mediapolitiikan agendalle tämän vuoden työohjelmassa sekä tulevan vuoden painopistealueiden ja lippulaivahankkeiden esittelyssä. Niissä korostuu median toimintaedellytysten turvaaminen ja tiedon huoltovarmuus tulevina vuosina.
Median tulevaisuus ei ratkea pelkillä toimialan sisäisillä uudistuksilla. Suurimmat uhat syntyvät yhä useammin median ulkopuolelta: geopoliittisista kriiseistä, kansainvälisten alustayritysten liiketoimintamalleista ja talouden epävarmuuksista. Tässä tilanteessa median riskienhallinta ei ole vain yritysten selviytymisstrategia, vaan koko demokratian turvamekanismi.
Tekoälybotit palvelevat tiedonhakijaa silmänräpäyksessä ystävällisesti ja uskottavan oloisesti. Samalla korostuu käyttäjän älykkyyden merkitys: on osattava arvioida itse, voiko vastaus pitää paikkansa. Luotettavien lähteiden arvo kasvaa, koska botti voi vastata mitä tahansa.
