Vapaan ja riippumattoman median merkitys demokratialle on tänä vuonna näkyvästi esillä Eurooppa-päivän 9.5. vietossa.
Neljän Pohjoismaan medialiitot kertoivat Strasbourgissa huhtikuun lopussa pohjoismaiden europarlamentaarikoille, miten Eurooppa voi parantaa innovaatio- ja kilpailukykyään samalla kun se vastaa kasvaviin haasteisiin, joita generatiivinen tekoäly asettaa tekijänoikeuksille ja mediasektorille.
Suomi on monilla mittareilla sananvapauden kärkimaita maailmassa. Valtiotieteiden tohtori Hinni Aarninsalon tekemä selvitys kuitenkin paljastaa lukuisia puutteita siinä, miten Suomi edistää pulassa olevien toimittajien sananvapautta ja laajemminkin sananvapautta rajojensa ulkopuolella.
Pohjoismaisten mediayhtiöiden johtajat vierailivat Brysselissä korostamassa riippumattoman ja luotettavan journalismin merkitystä Euroopan demokratialle ja kestävyydelle. Vierailun keskiössä oli EU:n digi- ja datasääntelyn kehitys ja sen vaikutukset media-alan toimintaedellytyksiin.
Suomi putosi tänä keväänä kuudennelle sijalle Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Emme pudonneet kymmeniä sijalukuja, eikä lehdistömme ole yhtä ahtaalla kuin monessa muussa maassa, mutta suunta on silti huolestuttava. Suomen heikentynyt lehdistönvapaus ei johdu sensuurista tai poliittisesta ohjauksesta, vaan pienistä mutta merkityksellisistä yhteiskunnallisista muutoksista, jotka hiljalleen kaventavat journalismin elintilaa.
Toivottavasti et koskaan saa otsikon mukaista WhatsApp-viestiä lapseltasi tai löydä vastaavaa viestiä kiinnitettynä jääkaapin oveen. Tai huomaa, että jotain on nyt lapsellasi sydämellä, mutta hän ei saa sitä ilmaistua. Toivottavasti lapsesi ei joudu välttelemään kouluun menoa tai selittelemään kavereilleen aikuisen kirjoittelua, jonka muutkin ovat nähneet. Öyhötys huomataan, ja verkkoon jätetty jälki tallentuu pitkäksi aikaa.
Seuraavalta hallitukselta tarvitaan aiempaa vahvempaa ja koordinoidumpaa mediapolitiikkaa avoimen demokratian turvaksi. Lehtien tulojen supistuminen uhkaa synnyttää uutiserämaita, joissa paikallista päätöksentekoa ei enää seuraa mikään journalistinen media. Tilalle voivat nousta huhut sekä valeuutiset.
Mediakasvatuksen tärkein tavoite on se, että ihminen pystyy erottamaan luotettavan tiedon epäluotettavasta. Mikään yhteiskunta ei voi toimia demokraattisesti, mikäli sen jäsenillä ei ole jaettua faktapohjaa ympäröivän todellisuuden luonteesta.
