Suomalaiset luottavat uutisiin edelleen enemmän kuin missään muussa Reuters-instituutin uutistutkimukseen osallistuneessa maassa. Suomessa useimpiin uutisiin luottaa 63 prosenttia vuoden 2026 kyselyyn vastanneista.
Elinkeinoelämän ja palkansaajien keskusjärjestöt vetoavat poliittisiin päättäjiin suomalaisten lukutaidon vahvistamiseksi. Järjestöt korostavat yhteisessä julkilausumassaan, että lukutaidon heikentyminen on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka edellyttää kiireellisiä ja vaikuttavia toimenpiteitä.
Suomessa heikosti lukevien osuus on kasvanut nopeasti: joka viidennen peruskoulun päättävän nuoren lukutaito ei riitä pidemmän tekstin, kuten lehtiartikkelin, ymmärtämiseen eikä tulkintaan. Heikkenevän lukutaidon pelastaminen on yksi Medialiiton tärkeimmistä tavoitteista seuraavaan hallitusohjelmaan.
Vapaan ja riippumattoman median merkitys demokratialle on tänä vuonna näkyvästi esillä Eurooppa-päivän 9.5. vietossa.
Suomalaisten heikentyneen lukutaidon parantaminen on useiden puolueiden ohjelmissa koulutuspolitiikan kärkitavoite. Peruskoulussa olisi keskityttävä perustaitojen oppimiseen. SDP ja vihreät alentaisivat lehtien ja kirjojen verotusta.
Suomi putosi tänä keväänä kuudennelle sijalle Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Emme pudonneet kymmeniä sijalukuja, eikä lehdistömme ole yhtä ahtaalla kuin monessa muussa maassa, mutta suunta on silti huolestuttava. Suomen heikentynyt lehdistönvapaus ei johdu sensuurista tai poliittisesta ohjauksesta, vaan pienistä mutta merkityksellisistä yhteiskunnallisista muutoksista, jotka hiljalleen kaventavat journalismin elintilaa.
Toivottavasti et koskaan saa otsikon mukaista WhatsApp-viestiä lapseltasi tai löydä vastaavaa viestiä kiinnitettynä jääkaapin oveen. Tai huomaa, että jotain on nyt lapsellasi sydämellä, mutta hän ei saa sitä ilmaistua. Toivottavasti lapsesi ei joudu välttelemään kouluun menoa tai selittelemään kavereilleen aikuisen kirjoittelua, jonka muutkin ovat nähneet. Öyhötys huomataan, ja verkkoon jätetty jälki tallentuu pitkäksi aikaa.
Seuraavalta hallitukselta tarvitaan aiempaa vahvempaa ja koordinoidumpaa mediapolitiikkaa avoimen demokratian turvaksi. Lehtien tulojen supistuminen uhkaa synnyttää uutiserämaita, joissa paikallista päätöksentekoa ei enää seuraa mikään journalistinen media. Tilalle voivat nousta huhut sekä valeuutiset.
