Medialiiton ajankohtaiset tavoitteet

Medialiiton elinkeinopoliittisen toiminnan tavoitteena on alan elinvoimaisuuden vahvistaminen vaikuttamalla jäsenyritysten oikeudelliseen toimintaympäristöön. Tavoitteenamme on mahdollistaa jäsenyritysten kasvu, vahvistaa jäsenyritysten kilpailukykyä ja turvata sananvapaus.

Toimintavuonna 2020 edunvalvonnan painopistealueemme ovat:

Jakelu

Lehdistön yhteiskunnallinen merkitys on otettava huomioon jakelupalvelujen kehittämisessä ja valtion omistaman jakeluyhtiön toiminnassa. Toimiva ja kustannustehokas fyysinen jakelu on välttämätön pitkälle tulevaisuuteen, koska noin 90 prosenttia lehtien tuloista tulee vielä paperilehdistä.

Sanoma- ja aikakauslehtien sekä muiden painotuotteiden kustannustehokas jakelu turvataan muun muassa uudistamalla kansalaisten jakelupalvelujen tuottaminen yhdistämällä erillisiä jakeluja ja kilpailuttamalla jakeluoperaattorit alueellisesti. Postin yhteiskunnallinen tehtävä on syytä eriyttää sen markkinaehtoisesta liiketoiminnasta.

Lisätietoja
Jukka Holmberg
toimitusjohtaja
puh. 040 735 1690
jukka.holmberg@medialiitto.fi

Markkinointi ja mainonta

Aikakauslehtien ja sanomalehtien puhelinmyynnin tulee olla jatkossakin mahdollista ilman kuluttajien ennakkosuostumusta ja ilman pakollista etunumeroa. Evästeiden hyväksyminen tulee voida jatkossakin asettaa edellytykseksi mainosrahoitukseen perustuvan verkkomedian käytölle. Muuten media-alan mahdollisuudet tuottaa journalismia ja työllistää heikkenevät merkittävästi.

Mediasisällöt rahoitetaan suurelta osin mainonnalla. Erilaiset mainosrajoitukset vähentävät mainostuloja, mikä heikentää kotimaisen median toimintaedellytyksiä. Kysymys on myös tasapuolisista kilpailuedellytyksistä: mainoskiellot eivät ulotu kaikkiin internetin palveluihin, joten netissä toimivat globaalit kilpailijat saavat kielloista kilpailuetua kotimarkkinayrityksiin nähden.

Lisätietoja
Mikko Hoikka
toimialajohtaja, aikakausmedia
puh. 040 186 3503
mikko.hoikka@medialiitto.fi

Tekijänoikeus

EU:n tekijänoikeusdirektiivin edellyttämät muutokset viedään Suomen tekijänoikeuslakiin media-alan investointeja suojaten ja edistäen sekä liiketoiminnan kannalta muutoinkin mahdollisimman suotuisasti.

Media-alan kannalta tärkeimmät teemat tekijänoikeusdirektiivissä ovat lehtikustantajan lähioikeus, alustayritysten vastuu käyttäjien lataamista sisällöistä ja tekijänoikeussopimukset. Lehtikustantajille turvataan oikeus sopia omien julkaisujensa käytöstä. Sopimusvapaus ei kavennu tekijänoikeuksien hankinnassa.

Lisätietoja
Riikka Tähtivuori
johtaja, elinkeinopolitiikka
puh. 050 384 9454
riikka.tahtivuori@medialiitto.fi

Maksuton toinen aste ja oppimateriaalit

Maksutonta toista astetta koskeva uudistus on toteutettava niin, että oppilailla on käytettävissään laadukkaat oppimateriaalit tasa-arvoisesti koko Suomessa. Vastuu oppimateriaalien valinnasta on tulevaisuudessakin säilytettävä opettajilla. Heillä on korkeakoulutettuina ammattilaisina aito kyky verrata laatua ja hintaa sekä tieto omista ja oppilaittensa tarpeista.

Oppimateriaalikustantajat tuottavat ammattimaisesti sähköisiä ja paperimuotoisia oppimateriaaleja kaikkiin aineisiin. Kustantajien välinen kilpailu parantaa alati laatua ja pitää hinnat kurissa. Vastaavaa monimuotoista laadukasta aineistoa ei ole kustannustehokkaasti tuotettavissa muilla tavoin.

Lisätietoja
Sakari Laiho
toimialajohtaja, kirjat ja oppimateriaalit
puh. 040 579 8868
sakari.laiho@medialiitto.fi

Verotus 

EU:n arvonlisäverodirektiivi määrittää rajat jäsenvaltioiden käytettävissä oleville verokannoille. Suomen tavoitteena EU:n arvonlisäverosääntelyn kehittämisessä tulee olla nollaverokannan mahdollistaminen lehtien, kirjojen ja oppimateriaalien myynnille.

Alennettu arvonlisäverokanta on tehokas ja kilpailuneutraali keino edistää demokratian toimivuutta, oppimista ja kotimaista kulttuuria. Suomessa julkaisujen verokannan tulisi aina olla alhaisin EU:n sallima kanta.

Digitaalisen liiketoiminnan verotusta koskevan sääntelyn tulee edistää Suomessa toimivien mediayritysten kilpailukykyä. Globaalit teknologia- ja alustayhtiöt on saatettava tasapuolisen verotuksen piiriin EU:ssa ja Suomessa.

Lisätietoja
Mikko Hoikka
toimialajohtaja, aikakausmedia
puh. 040 186 3503
mikko.hoikka@medialiitto.fi

Elias Erämaja
ekonomisti; toimialajohtaja, graafinen teollisuus
puh. 040 747 1854
elias.eramaja@medialiitto.fi

Verorahoitteinen journalismi

Yleisradion julkisen palvelun tehtävä tulee säätää selkeämmäksi ja rahoitus mitoittaa tämän tehtävän tehokkaan hoitamisen asettamalle tasolle. Ylen ohjelmistoihin liittymätön tekstimuotoinen verkkojournalismi rajataan julkisen palvelun tehtävän ulkopuolelle ja Ylen valvonta toteutetaan riippumattomasti. Kuntien viestinnän on pysyttävä kuntatiedottamisen raameissa eikä se saa laajentua journalismiin mediamarkkinoiden kilpailua vääristävästi.

Verovaroja on järkevää käyttää sellaisiin yhteiskunnan kannalta tärkeisiin, korkealaatuisiin yleisradiopalveluihin, joita ei pienellä kielialueella muutoin pystytä tuottamaan kannattavasti.  Tavoitteena tulisi yksityisten ja julkisten palvelujen summana kansalaisille syntyvä mahdollisimman monipuolinen ja moniarvoinen mediatarjonta.

Lisätietoja
Jukka Holmberg
toimitusjohtaja
puh. 040 735 1690
jukka.holmberg@medialiitto.fi

Radiolähetysten vastaanottomahdollisuudet

Suomalaisilla tulee olla mahdollisuus kuunnella kotimaisia radiokanavia sekä vastaanottaa vaaratiedotteita myös uusissa autoissa. Tämän vuoksi Sähköisen viestinnän palvelulaissa tulee säätää siitä, että uusiin autoihin asennettavien radiovastaanotinten tulee vastaanottaa FM-radiolähetyksiä EU-sääntelyn velvoittaman DAB-lähetyksen lisäksi.

Suomen tavoitteena on olla tietoliikenneverkkojen ja 5G-teknologian kärkimaa. 5G-teknologia mahdollistaa palveluiden kehittämisen ja uudet ratkaisut useille sektoreille, kuten media-alalle. Tavoitteena on turvata mahdollisuudet hyödyntää 5G-teknologiaa tehokkaasti audion ja audiovisuaalisen sisällön jakelukanavana.

Lisätietoja
Johanna Halkola
johtava asiantuntija
puh. 050 377 98 36
johanna.halkola@medialiitto.fi

Painoalan ympäristövaikutusten erityissääntely

Kotimainen painoteollisuus toimii kiertotalouden edelläkävijänä Suomessa. Painetun paperin kierrätyksellä on Suomessa pitkät perinteet, ja tilastojen valossa alan yritykset kehittävät jatkuvasti toimintojaan resurssitehokkaammiksi.

Mielikuvat painetun paperin ympäristövaikutuksista eivät aina vastaa todellisuutta. Ympäristöä koskevan sääntelyn tuleekin perustua mielikuvien sijaan faktoihin. Päätöksenteossa on myös muistettava, että painettu paperi mahdollistaa luotettavan ja tasavertaisen tiedonvälityksen myös niille väestöryhmille, jotka ovat digitaalisten palveluiden ulottumattomissa.

Lisätietoja
Elias Erämaja
ekonomisti; toimialajohtaja, graafinen teollisuus
puh. 040 747 1854
elias.eramaja@medialiitto.fi