Hakutulokset haulle: 1501

Kuka omistaa elävät kuolleet?

Alamme vähitellen tottua mediamaisemassamme tekoälyllä luotuihin hahmoihin, joita ei oikeassa elämässä ole olemassa. Maisema täydentyy kuitenkin myös hahmoilla, jotka perustuvat todellisiin henkilöihin, mutta jotka seikkailevat tekoälyn avulla paikoissa ja aikoina, joihin näiden todellinen fysiikka ei ulotu. Tällaiset hahmot ovat omalla tavallaan aidosti persoonallisia, mutta samalla paitsi väsymättömiä myös kuolemattomia. Äänikirjapalvelu Storytelin toimitusjohtaja Johannes Larcher totesi…

Kansakunnan vihollinen?

Kun demokraattisesti valittu johtaja perustaa toimensa ja puheensa valheille, on jälki lopulta näin rumaa. Selväksi on käynyt, että toimiva demokratia tarvitsee tuekseen vapaan median, jonka tehtävänä on kertoa asiat niin kuin ne oikeasti ovat. Tosiasiat merkitsevät. Vaihtoehtoisten faktojen aika alkaa olla ohi. Trump lanseerasi ensimmäisessä vaalikampanjassaan käsitteen fake news media. Sillä ratsastaen hän kiihotti kansaa…

Avoimuusrekisteri on pettymys

Avoimuusrekisterilain soveltaminen alkaa ensi vuoden alussa. Talvella verkkoon ilmestyy kuvauksia lobbausta tekevistä eri organisaatioista, ja kesällä nämä julkistavat ensimmäiset puolivuotisraporttinsa tekemistään vaikuttamistoimista. Näin tekee myös Medialiitto. Kirjoitin aiheesta varovaisen toiveikkaasti tammikuussa, jolloin laki oli eduskuntakäsittelyn loppusuoralla, mutta monen tärkeän yksityiskohdan saattoi ennustaa jäävän käytännön teknisen toteutuksen varaan. Nyt valtaosa näistä yksityiskohdista alkaa jo olla nähtävissä….

Kiusaa lukijaasi

Laiskuutta on hiukan kurja moittia. Laiskuus ohjaa yhä uusiin keksintöihin ja korreloi muutenkin älykkyyden kanssa. Älyä puolestaan tarvitaan tulevaisuudessakin. Mikäli ihmiskunta selviytyy nyt nopeastikin kasaantuvista haasteistaan, se tapahtunee ennemminkin oivallusten kuin ahkeruuden avulla. Jos kuitenkin tarkastellaan yhteiskunnallisen keskustelun mekaniikkaa ja sananvapautta demokratian moottorina, laiskuudesta näyttäisi olevan enemmän harmia kuin hyötyä. Juuri laiskuus voi hyvinkin olla…

Sananvapauden alkeita eurooppalaisittain

EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Ruotsi tavoittelee vielä kesällä sopua tälläkin palstalla jo aiemmin käsittelemästäni eurooppalaisesta medianvapaussäädöksestä. Jako muutaman itäisen Keski-Euroopan maan ja lännen välillä leimaa keskustelua vahvasti edelleenkin. Sääntely, joka turvaisi media-alan toimintavapautta ja hyödyttäisi median kuluttajia yhtäällä, uhkaa sotkea ennestään hyvin toimivia järjestelmiä toisaalla. Suomen kanta asiaan kuulostaa toistaiseksi varsin tasapainoiselta ja harkitulta. Kiistakapulat eivät…

Samalla vai eri viivalla? – Yksityisyyden ja kunnian suojaa journalistin ja somekäyttäjän mittapuulla

Ilta-Sanomat uutisoi lokakuun puolivälissä yksityisyyden loukkaamista koskevasta syytteestä, joka on media-alankin kannalta mielenkiintoinen. Kyse oli isyyden kumoamista koskevan oikeusprosessin käsittelystä muun muassa radiolähetyksessä. Syytetyt olivat käyttäneet haastateltavasta tämän oikeaa nimeä, toisin kuin esimerkiksi asiaa koskevien lehtiartikkelien kirjoittajat. Tämä toi lisää julkisuutta paitsi haastateltavalle itselleen, myös muille jutun asianosaisille. Mutta miksi juuri mediassa pitäisi käyttää salanimeä,…

Tiedonvälityksen vapaus ei kaipaa Suomessa lisäsääntelyä

Komissio kerää parhaillaan kannanottoja digitaalisten palvelujen säädöspaketin täydentämisestä mahdollisella medianvapaussäädöksellä. Tiedonvälityksen vapaus on viime vuosina joutunut osassa jäsenmaita uuden kansallisen sääntelyn kohteeksi, minkä voidaan perustellusti arvioida jo haittaavaan unionin sisämarkkinoiden toimintaa media-alalla. Hankkeen ilmiselvä kohde on etenkin Unkarin ja Puolan uuskonservatiivinen mediapolitiikka, ja sillä lienee myös edellytykset parantaa näiden maiden sananvapausilmastoa. Maissa, joissa tiedonvälityksen vapaus…

Avoimuusrekisteristä tulee hyvä muutamalla virityksellä

Parlamentaarisesti valmisteltu malli avoimuusrekisteriksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Tarkoituksena on luoda jokaiselle avoin julkinen tietopalvelu, johon poliittista edunvalvontaa harjoittavat tahot velvoitetaan rekisteröitymään sekä kirjaamaan tiedot yhteydenotoistaan poliitikkoihin ja virkamiehiin. Ajatus tulee ennakkotiedoista päätellen saamaan laajaa kannatusta, ja lobbaustoimintaa avoimemmaksi tekevän rekisterin voidaan jo ennakoida olevan pian käytössä. Kuten oikeusministeriön mietinnössä esitetään, tietoa julkistamalla voidaan ehkäistä lobbaukseen…

Arkistoja saksimaan – tai ehkei sittenkään?

Ihmisoikeustuomioistuimen kesäkuun lopussa antama tuomio asiassa Hurbain vastaan Belgia antoi runsaasti ajattelemisen aihetta kustantajille ja sananvapaudesta kiinnostuneille. Tuomiossa oli kyse sanomalehti Le Soirin yli 20 vuoden takaisesta liikenneonnettomuutta koskevasta artikkelista, jossa tuolloin rattijuopumukseen syyllistynyt henkilö oli myöhemmin vaatinut nimeään poistettavaksi avoimesta verkkoarkistosta. Belgialainen tuomioistuin oli tuominnut tästä kieltäytyneen vastaavan päätoimittajan Patrick Hurbainin vahingonkorvaukseen ja velvoittanut…

Mediatuen demokratiakäsite on vaarassa jäädä liian kapeaksi

Ministeri Harakka otti torstaina (8.4.) vastaan odotetun työryhmäraportin journalismin pysyvästä avustusmekanismista. Paperiin on monin osin koottu varsin hyvä tietopohja asian jatkovalmistelua varten. Aiemman selvityksen yhteydessä jo tyrmätty journalististen sisältöjen luokittelu ja ajatus sisältöjen arvoa punnitsevasta lautakunnasta on kuitenkin uudessakin ehdotuksessa mukana. Raportissa luonnostellun tuen edellytyksenä olisi, että uutis- tai ajankohtaismedia tarkastelee laaja-alaisesti demokratian kannalta merkityksellisiä…