Medialiitto

Työmarkkinatieto jäsenille
Yhteystiedot
  • fi
  • en
  • sv
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tapahtumat
    • Agendalla
    • Medialle
    • Uutiskirje
  • Työmarkkinat
    • Työmarkkinatoiminta
    • Työehtosopimukset
  • Vaikutamme
    • Edunvalvonta
    • Edunvalvonnan tavoitteet
    • Edunvalvonnan periaatteet
    • Lausunnot
    • EU-vaalitavoitteet 2024–2029
    • Hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027
  • Media-ala
    • Uutta kasvua alalle
    • Tilastotietoa
    • Valtion mediatuet
    • Vastuullisuus media-alalla
    • Kouluttautuminen alalle
  • Medialiitto
    • Esittely
    • Hallinto
    • Strategia
    • Jäseneksi
    • Jäsenluettelo
    • Säännöt
    • Vuosikertomukset
    • Työpaikat
Yhteystiedot
  • fi
  • en
  • Etusivu
  • /
  • Artikkeliarkisto
  • /
  • Mediatuen demokratiakäsite on vaarassa jäädä liian kapeaksi
  • /
Takaisin listaukseen
9.4.2021

Mediatuen demokratiakäsite on vaarassa jäädä liian kapeaksi

Kertaalleen jo tyrmätty journalismin sisällöllinen arviointi ui takaisin liikenne- ja viestintäministeriön mediatukiehdotukseen. Oikeusvaltiolle olisi eduksi hankkiutua siitä jatkovalmistelussa eroon. Demokratialle tärkeää on laaja-alaisuus, joka syntyy useista, itsessään joskus kapeistakin kaistaleista, joita esimerkiksi aikakausmedioiden erikoistunut journalismi tarjoaa.

Ministeri Harakka otti torstaina (8.4.) vastaan odotetun työryhmäraportin journalismin pysyvästä avustusmekanismista. Paperiin on monin osin koottu varsin hyvä tietopohja asian jatkovalmistelua varten. Aiemman selvityksen yhteydessä jo tyrmätty journalististen sisältöjen luokittelu ja ajatus sisältöjen arvoa punnitsevasta lautakunnasta on kuitenkin uudessakin ehdotuksessa mukana.

Raportissa luonnostellun tuen edellytyksenä olisi, että uutis- tai ajankohtaismedia tarkastelee laaja-alaisesti demokratian kannalta merkityksellisiä aihepiirejä. Avustusta esitetään juuri demokratiarelevanssin perusteella kohdennettavaksi yleisuutismedioille ja yleisaikakauslehdille, mutta ei esimerkiksi ammatti-, harraste- tai kulttuurilehdille. Tämä siitä huolimatta, että tuen lähtökohdiksi toisaalla samassa raportissa määritellään sananvapauden ja journalismin moninaisuuden edistäminen.

Onko yleinen tärkeämpää kuin erityinen?

Mekanismi on luonnollisestikin erittäin ongelmallinen aikakausmedioiden kannalta. Muutama aikakauslehtinimike näyttäisi selvästi mahtuvan tukimallin piiriin ja muutama melkein yhtä selvästi jäävän sen ulkopuolelle. Merkittävä osa aikakausmedianimikkeistä näyttäisi kuitenkin osuvan juuri harmaalle alueelle eli mahdollisesti perustettavan uuden lautakunnan harkintojen varaan. Se joutuisi punnitsemaan ei enempää eikä vähempää kuin sitä, millainen journalismi on tuen arvoista ja millainen ei. Tämä Suomessa on onneksi tähän asti pystytty välttämään.

Yleisen ja erityisen jaottelu ei ole journalismissakaan helppo tehtävä. Tehdäänkö esimerkiksi taidejournalismia taiteen harrastajille vai suurelle yleisölle? Onko mielenterveyskuntoutujien näkökulmasta kirjoitettu journalismi relevanttia vain mielenterveyskuntoutujille vai ehkä sittenkin meille kaikille? Merkitseekö poliittinen skuuppi äänestäjälle vähemmän, jos sen tekee pääasiassa viihdeuutisointiin erikoistunut aikakausmedia? Tärkeä osa elämän arvovalintoja ja politiikkaakin taustoittavasta laatujournalismista julkaistaan perinteisesti naistenlehdiksi kutsutuissa medioissa. Aikakausmediajournalismin arvo on usein nimenomaan erikoistumisessa ja maailmankuvan tuottamisessa tietyn rajatun kohderyhmän näkökulmasta, ja näiden näkökulmien moninaisuus tuottaa julkisuuteen aitoa moniäänisyyttä ja sisältötarjonnan moniarvoisuutta.

Laaja-alainen kiinnostus parantaa mahdollisuuksia osallistua

Huoli ei tietenkään koske pelkästään aikakausmedian kustantamista. Kapeakatseisuus haittaa sananvapautta, mutta myös itse demokratiaa. Harmaalle alueelle jää myös paljon aiheiden ja ajattelun värikirjoa, jota avoin demokratiakin tarvitsee. Yhteiskunnallinen osallistuminen ei synnytä tarvetta ainoastaan uutisille ja näiden taustoille, vaan paljon laaja-alaisemmalle tiedon, kulttuurin ja sivistyksen kuluttamiselle ja omaksumiselle. Viime kädessä kaikki tieto on jollakin tavalla demokratiarelevanttia ja ammattimainen journalismi on avuksi jäsentämään tietoa kaikilla aihealueilla.

On totta, että pohjoismainen taso median yhteiskunnallisessa tukemisessa on kokonaisuutena tavoittelemisen arvoinen. Ennen kaikkea mediatuotteiden arvonlisäveropolitiikassa läntiset naapurimme ovat hyviä esikuvia. Ilmeisiä valuvikoja ei silti kannata kopioida Pohjoismaistakaan. Se, ettei valtio puutu journalismin sisältöihin tukipäätöstenkään muodossa, on oman mediapolitiikkamme selvä vahvuus. Mediasisältöjä arvottavasta lautakunnasta on edelleenkin hyvä syy kieltäytyä.

Mikko Hoikka toimialajohtaja, aikakausmedia puh. +358 40 186 3503 mikko.hoikka@medialiitto.fi
Jaa sivu
Sanomalehtien Liiton logo

Medialiitto ry

Eteläranta 10, 00130 Helsinki
09 2287 7200
info@medialiitto.fi

Tarkemmat yhteystiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille

040 540 9514
(päivystys arkisin klo 9–16)
juristit@medialiitto.fi

Laskutustiedot

Medialiitto ry
PL 81265
01051 LASKUT
Y-tunnus: 1737319-6
Verkkolasku-osoite:
003717373196
Välittäjän tunnus: 003708599126
Välittäjä: OpenText

Jäsenliitot

  • Aikakausmedia
  • Graafinen Teollisuus
  • RadioMedia
  • Suomen Kustannusyhdistys
  • Uutismedian liitto
  • Palaute