Medialiitto

Työmarkkinatieto jäsenille
Yhteystiedot
  • fi
  • en
  • sv
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tapahtumat
    • Agendalla
    • Medialle
    • Uutiskirje
  • Työmarkkinat
    • Työmarkkinatoiminta
    • Työehtosopimukset
  • Vaikutamme
    • Edunvalvonta
    • Edunvalvonnan tavoitteet
    • Edunvalvonnan periaatteet
    • Lausunnot
    • EU-vaalitavoitteet 2024–2029
    • Hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027
  • Media-ala
    • Uutta kasvua alalle
    • Tilastotietoa
    • Valtion mediatuet
    • Vastuullisuus media-alalla
    • Kouluttautuminen alalle
  • Medialiitto
    • Esittely
    • Hallinto
    • Strategia
    • Jäseneksi
    • Jäsenluettelo
    • Säännöt
    • Vuosikertomukset
    • Työpaikat
Yhteystiedot
  • fi
  • en
  • Etusivu
  • /
  • Artikkeliarkisto
  • /
  • Ranteen pyöreässä pöydässä kaivattiin mediapolitiikkaa
  • /
Takaisin listaukseen
22.9.2025

Ranteen pyöreässä pöydässä kaivattiin mediapolitiikkaa

Kattavan mediapolitiikan tarve Suomessa nousi vahvasti esille liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen kutsumassa pyöreän pöydän keskustelussa 19.9. Tapaamisen sytykkeenä oli STT:n vaakalaudalla oleva kohtalo.

Yksityisen media-alan edustajat toivoivat mallia otettavan muista Pohjoismaista, joissa valtiovalta kantaa huolta sekä yksityisesti omistetusta uutismediasta että julkisesta yleisradiopalvelusta.

”Kun vapaan median toimintaedellytysten tukeminen nähdään tärkeänä osana demokratiapolitiikkaa, se näkyy esimerkiksi alhaisina arvonlisäverokantoina ja mediatukina. STT:n kriittinen tilanne on hälyttävä merkki siitä, että meiltä puuttuu kokonaisvaltainen mediapolitiikka”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg totesi.

Ministeri Ranne kertoi, että liikenne- ja viestintäministeriö laatii seuraavaksi virkatyönä muistion kotimaisen mediakentän tulevaisuudesta. Muistiossa tarkastellaan mediamarkkinan nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä ja keskitytään erityisesti kotimaisten mediayhtiöiden kilpailukykyyn.

Holmbergin mukaan media-alan avuksi tarvitaan monia keinoja, kuten lehtien alv:n alentaminen, lehtijakelun turvaaminen postilailla, reilumpi kilpailuasetelma kansainvälisten teknologiajättien kanssa, Yleisradion toimiminen EU:n valtiontukisääntelyn rajoissa sekä journalismia tukeva mainonnan ja evästeiden sääntely.

”Mikäli yhteiskunnalle ja kansalaisille olennaista journalismia ei synny markkinaehtoisesti, voidaan tarvita mediatukea. Sen on oltava mahdollisimman kilpailuneutraali ja EU-komission hyväksymä.”

Kun huolehditaan että uutismediat ovat elinvoimaisia, ne pystyvät ylläpitämään myös yhteisiä toimintojaan, kuten kansallista uutistoimistoa.

”Jonkun pitää tärkeänä pidettävä toiminta maksaa. Journalismin tuottamiseen tarvitaan ammattilaisia sekä kustantajia, jotka pystyvät kantamaan taloudellista riskiä erittäin kilpaillulla markkinalla”, Holmberg huomautti.

Keskustelussa korostettiin, että tiedon huoltovarmuutta tuottaa Suomessa koko laaja uutismediakenttä, joka on mitatusti maailman luotettavin. Luotettavuus tai neutraali uutisointi ei ole yhden tai kahden toimijan erityispiirre.

Jaa sivu
Sanomalehtien Liiton logo

Medialiitto ry

Eteläranta 10, 00130 Helsinki
09 2287 7200
info@medialiitto.fi

Tarkemmat yhteystiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille

040 540 9514
(päivystys arkisin klo 9–16)
juristit@medialiitto.fi

Laskutustiedot

Medialiitto ry
PL 81265
01051 LASKUT
Y-tunnus: 1737319-6
Verkkolasku-osoite:
003717373196
Välittäjän tunnus: 003708599126
Välittäjä: OpenText

Jäsenliitot

  • Aikakausmedia
  • Graafinen Teollisuus
  • RadioMedia
  • Suomen Kustannusyhdistys
  • Uutismedian liitto
  • Palaute