Medialiitto

Työmarkkinatieto jäsenille
Yhteystiedot
  • fi
  • en
  • sv
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tapahtumat
    • Agendalla
    • Medialle
    • Uutiskirje
  • Työmarkkinat
    • Työmarkkinatoiminta
    • Työehtosopimukset
  • Vaikutamme
    • Edunvalvonta
    • Edunvalvonnan tavoitteet
    • Edunvalvonnan periaatteet
    • Lausunnot
    • EU-vaalitavoitteet 2024–2029
    • Hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027
  • Media-ala
    • Uutta kasvua alalle
    • Tilastotietoa
    • Valtion mediatuet
    • Vastuullisuus media-alalla
    • Kouluttautuminen alalle
  • Medialiitto
    • Esittely
    • Hallinto
    • Strategia
    • Jäseneksi
    • Jäsenluettelo
    • Säännöt
    • Vuosikertomukset
    • Työpaikat
Yhteystiedot
  • fi
  • en
  • Etusivu
  • /
  • Artikkeliarkisto
  • /
  • Media ja valmiuslaki
  • /
Takaisin listaukseen
16.3.2020

Media ja valmiuslaki

Medialla on velvoitteita niin poikkeusoloissa kuin muissakin erityistilanteissa.

Voiko koronavirus aiheuttaa poikkeusolon

Valmiuslaki määrittelee poikkeusolot. Yksi viidestä mahdollisesta poikkeusolosta on vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti. Lainvalmistelutöissä todetaan, että hyvin laajalle levinnyt vaarallinen kulkutauti (pandemia) voi tarkoittaa maailmanlaajuisesti levinnyttä tautia ilman, että se on vielä tullut Suomeen. WHO on määritellyt koronaviruksen pandemiaksi.

Valmiuslaki voidaan ottaa Suomessa käyttöön, jos valtioneuvosto ja eduskunta näkevät koronavirustilanteen riittävän vakavaksi uhkaksi väestölle tai maan talouselämälle. On kuitenkin huomattava, että poikkeavia toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.

Mitä valmiuslain käyttöönotosta voi seurata medialle

Jos valmiuslaki otetaan käyttöön koronaviruksen aiheuttaman pandemian perusteella, mediayritykset joutuvat noudattamaan tiedotusten julkaisuvelvollisuutta. Siitä säädetään valmiuslain 126 §:ssä seuraavasti:

Julkaisija ja ohjelmatoiminnan harjoittaja ovat velvollisia korvauksetta julkaisemaan tai lähettämään valtioneuvoston, ministeriön, aluehallintoviraston, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, kunnanhallituksen, poliisin sekä sotilas- tai pelastusviranomaisen tämän lain soveltamista tai noudattamista koskevat tiedotukset, jotka tämän lain tarkoituksen saavuttamiseksi on saatettava nopeasti koko väestön tai tietyn alueen asukkaiden tietoon. Tällainen tiedotus on viivytyksettä sellaisenaan julkaistava asianomaisessa aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa.

Valmiuslakiin sisältyy muitakin median toimintaan vaikuttavia toimivaltuuksia, mutta niitä ei ole mahdollista ottaa käyttöön pandemian perusteella. Laajempien valtuuksien käyttöönotto edellyttäisi Suomeen kohdistuvaa aseellista hyökkäystä tai hyökkäyksen uhkaa taikka taloudellista kriisiä.

Postitoimintaa koskevat velvoitteet

Jotkut mediayritykset harjoittavat postitoimintaa.

Valmiuslaki antaa liikenne- ja viestintäministeriölle poikkeusoloissa mahdollisuuden velvoittaa postiyritykset muun muassa tekemään yhteistyötä ministeriön yksilöimällä tavalla sekä ylläpitämään järjestelmiä ja palveluita tietyistä paikoista. Postiyritykset voidaan myös velvoittaa tuottamaan postin yleispalvelua tai tarjoamaan sitä postilaista poikkeavalla tavalla.

Liikenne- ja viestintäministeriö voi poikkeusoloissa lisäksi päättää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta välttämättömien kirjelähetysten ja postipakettien etuoikeudesta postipalveluiden tarjonnassa.

Miten valmiuslaki otetaan käyttöön

Valtioneuvosto toteaa ensin, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, maassa vallitsevat poikkeusolot.

Tämän jälkeen valtioneuvosto antaa niin sanotun käyttöönottoasetuksen, jossa säädetään valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien soveltamisen aloittamisesta. Asetuksessa kerrotaan, mitä valmiuslain mukaisista toimivaltuuksista voidaan soveltaa.

Eduskunta käsittelee välittömästi käyttöönottoasetuksen ja päättää, saako asetus jäädä voimaan. Eduskunta voi halutessaan kumota asetuksen osittain tai kokonaan. Eduskunta voi myös lyhentää asetuksen voimassaoloaikaa. Kun eduskunta on tehnyt päätöksensä, valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia voidaan alkaa soveltaa.

Median on julkaistava viranomaistiedotteita tärkeästä syystä myös normaalioloissa

Viranomaiset voivat velvoittaa median julkaisemaan viranomaisten tiedotteita myös muulloin kuin poikkeusoloissa. Julkaisuvelvoite perustuu tällöin sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 7 §:ään:

Julkaisija ja ohjelmatoiminnan harjoittaja ovat velvollisia korvauksetta julkaisemaan aikakautisessa julkaisussa, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa viranomaisen tiedotuksia, jos se on tarpeen ihmisten hengen tai terveyden taikka merkittävien ympäristö- tai omaisuusarvojen suojaamiseksi tai muusta näihin rinnastettavasta tärkeästä syystä.

Viranomaisen asiana on harkita, kuinka kattavaa ja nopeaa tiedottamista kussakin tapauksessa on pidettävä tarpeellisena.

Julkaisija ja ohjelmatoiminnan harjoittaja, jonka puoleen tiedotuksen julkaisemista pyytävä viranomainen kääntyy, on velvollinen toimittamaan viranomaistiedotuksen sellaisenaan yleisön saataville. Säännöksessä tarkoitettujen edellytysten käsillä olo jää jo asian luonteen vuoksi viranomaisen harkittavaksi. Tämä on todettu lainvalmistelutöissä.

Jaa sivu
Sanomalehtien Liiton logo

Medialiitto ry

Eteläranta 10, 00130 Helsinki
09 2287 7200
info@medialiitto.fi

Tarkemmat yhteystiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille

040 540 9514
(päivystys arkisin klo 9–16)
juristit@medialiitto.fi

Laskutustiedot

Medialiitto ry
PL 81265
01051 LASKUT
Y-tunnus: 1737319-6
Verkkolasku-osoite:
003717373196
Välittäjän tunnus: 003708599126
Välittäjä: OpenText

Jäsenliitot

  • Aikakausmedia
  • Graafinen Teollisuus
  • RadioMedia
  • Suomen Kustannusyhdistys
  • Uutismedian liitto
  • Palaute