2.11.2018

Uutismediasta monta hyvää uutista

Hyvä uutinen ei ole uutinen ollenkaan, olen kuullut sanottavan. Toki hyvät uutiset ovat uutisia, ja erityisesti kun niitä syntyy alalle, joka kohtaa teknologian ja globalisaation sekä hyvät että huonot puolet rakennemuutoksen eturintamassa. 

Sirpa_Kirjonen_305_355px
Kirjoittaja on Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
Sanomalehdistön syksy on sisältänyt monta lukemiseen, mielikuviin ja mieluisuuteen liittyvää hyvää uutista, etenkin nuorten suomalaisten keskuudessa.

Lukemisen korkea taso ennallaan

Syyskuussa julkistettu Kansallinen Mediatutkimus kertoi, että sanomalehtien lukemisen useamman vuoden loiva alamäki on taittunut. Suomalaisista 90 prosenttia luki sanomalehtiä vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla, eli vähintään yhtä moni suomalainen kuin syksyllä 2017, jolloin tulos oli 89 prosenttia. 

Alkusyksystä tehdyn tutkimuksen mukaan sanomalehtien toiminta yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian sekä paikallisten asioiden edistäjänä oli suomalaisten mielestä tullut entistäkin merkityksellisemmäksi. Merkityksellisyys on noussut tasaisesti vuoden 2014 ensimmäisestä vastaavasta mittauksesta, jolloin tulos oli 78 prosenttia, nyt 82 prosenttia. Huomionarvoista oli se, että merkityksellisyys kasvoi viimeisen vuoden aikana erityisesti 25–44-vuotiaiden keskuudessa. 

Nuoret pitävät sanomalehtiä ylivoimaisesti luotettavimpina

Lokakuussa tehdyn tutkimuksen mukaan uutis- ja ajankohtaismedian tärkein ominaisuus on luotettavuus.  Luotettavuutta korostivat erityisesti 18–24-vuotiaat. Heistä 91 prosenttia valitsi luotettavuuden tärkeäksi ominaisuudeksi, kaikista vastaajista 83 prosenttia.  Toiseksi tärkeimmäksi sijoittui asiantuntevuus. 

Samassa tutkimuksessa selvitettiin, mihin medioihin vastaaja liittää luotettavuuden. Selvään johtoasemaan sijoittuivat sanomalehdet ja aivan erityisesti 18–24-vuotiaiden arvioinnissa. Nuorista aikuisista 84 prosenttia liitti ominaisuuden luotettava sanomalehtiin ja koko aikuisväestöstä 74 prosenttia. Toiseksi eniten nuoret aikuiset liittivät luotettavuuden televisioon, joskin televisiota piti luotettavana vain joka kolmas 18–24-vuotias. Sanomalehtien erottuvuus muista medioista oli siis huima.

Eikä tässä vielä kaikki.

Digitaalisten sanomalehtien mainonta nuorten suosiossa

Mainonta sanomalehtien digitaalisissa palveluissa nousi syyskuussa tehdyn tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten mieluisimmaksi mainonnan kanavaksi. Suomalaisista 18–24-vuotiaista 18 prosenttia nosti sanomalehtien digitaaliset palvelut ykköseksi, kun heiltä kysyttiin, mistä he mieluiten lukevat, katsovat tai kuuntelevat mainoksia. Muutos oli merkittävä, koska vuotta aiemmin sanomalehtien digitaalisten palveluiden sijoitus oli vasta viides.

Kaikkien suomalaisten osalta ylivoimaisesti mieluisin mainonnan kanava on vuodesta toiseen ollut painetut sanomalehdet. Kuluttajien suosio on edelleen ylivoimainen.

Amerikkalaiset sosiaalisen median kanavat YouTube, Facebook tai Instagram on neljän tutkimusvuoden aikana valinnut suosituimmaksi mainonnan kanavaksi olemattomat 0–2 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Voi siis edelleen todeta, että mainokset kotimaisessa mediassa kohtaavat selkeästi vastaanottavaisemman yleisön.

Suomalaiselle uutismedialle myönteisten tuulien merkeissä eteenpäin, lukijoita ja mainostajia kuunnellen, tarjontaa kehittäen ja tuloksia seuraten. Luotettavuudesta tippaakaan tinkimättä.