11.10.2018

Toimialan murros edellyttää jatkossakin tukea innovaatioille

Median innovaatiotukea jaettiin 30 miljoonaa euroa vuosina 2015–2018. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrki sen avulla vastaamaan media-alan jatkuvan murrostilan synnyttämiin tarpeisiin ja tätä kautta tukemaan mediayhtiöiden kehitystyötä. Rahoitusta oli mahdollista hakea Business Finlandilta (entinen Tekes) muun muassa tuotteiden, palvelujen, liiketoimintamallien ja toimintatapojen kehittämiseen. 
Noora_Pinjamaa_agendalla_305_355px
Kirjoittaja on Medialiiton uuden kasvun johtaja Noora Alanne.

Innovaatiotuen loppuseminaarissa Helsingissä 2.10.2018 kuultiin, miten tuki lopulta jakautui ja millaisia arvioituja vaikutuksia sillä on ollut toimialaan. 

Kun tuki käynnistyi vuonna 2015, se ei media-alan näkökulmasta kohdistunut alan perinteisiin toimijoihin. Koska nämä yritykset priorisoivat paikallista sisällöntuotantoa ja kansallisia yleisöjä, uskottavan kansainvälistymispolun todentaminen oli haastavaa. Kritiikkiä herätti myös se, että uudet toimijat saattoivat saada tukea jo pelkän hankesuunnitelman tekemiseen, kun taas etabloituneilta yrityksiltä vaadittiin paljon enemmän.

On vielä varhaista arvioida kattavasti kaikkia rahoituksesta potentiaalisesti syntyneitä vipuvaikutuksia ja seurauksia. Tästä huolimatta on selvää, että tuki on edistänyt merkittävää tutkimusta sekä mahdollistanut kokeiluja, joita ei olisi voitu muutoin toteuttaa samassa laajuudessa. Tuen avulla on esimerkiksi kehitetty erilaisia uutisbotteja, tutkittu tekoälyn mahdollisuuksia uutisoinnissa sekä luotu uusia markkinoinnin muotoja. Rahoitus on mahdollistanut myös laajan yhteistyön mainostajien, tutkijoiden ja mediayritysten kesken (lisää tuen vaikuttavuudesta loppuraportista). 

Monipuolinen ja moniääninen media on yksi demokratian tukipilareista ja siksi on tarpeen, että myös jatkossa tuetaan media-alan ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen kilpailukykyä. Median kulutuksen ennustetaan lähitulevaisuudessa keskittyvän yhä enemmän verkkoon ja digitaalisille alustoille. Samalla tekoälyn, automaation ja data-analytiikan uskotaan lisäävän kustannustehokkuutta ja avaavan uusia liiketoimintamahdollisuuksia mediayrityksille. 

Yhä teknologisempaan ympäristöön siirtyminen edellyttää toimialalta kuitenkin uudenlaista osaamista. Medialiiton toimialastrategiatyön mukaan vuoteen 2030 mennessä alalla tulevat korostumaan muun muassa kumppanuuksien merkitys, kyky johtaa yrityskulttuurin muutosta ja tarve panostaa osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Media-alan muutoksen ja kasvun tukeminen edellyttää monipuolista panostusta kehitys- ja innovaatiotyöhön, koulutukseen sekä osaamiseen. Lisäksi tarvitaan mediaan liittyvien tarpeiden ymmärtämistä. Vaikka tutkimus- ja kehitystukea saa muun muassa Media-alan tutkimussäätiöltä, on tärkeää, että myös Business Finland rahoittaa alalle merkittäviä hankkeita innovaatiotuen päättymisen jälkeenkin.