EU:n valtiontukisääntely edellyttää Yleisradion verkkotoiminnan rajoittamista
Yleisradion poikkeuksellisen laajamittainen tekstimuotoisten verkkosisältöjen tarjonta on ristiriidassa EU:n valtiontukisääntelyn kanssa. Suomen valtio on ryhtynyt toimenpiteisiin Yleisradiosta annetun lain muuttamiseksi komission huomautusten seurauksena.
Komissio käynnisti Yleisradion toimintaa koskevan tutkinnan vuonna 2017 Medialiiton komissiolle tekemän valtiontukikantelun johdosta. Yleisradio on useiden vuosien ajan julkaissut verkkosivuillaan ja Uutisvahti-mobiilisovelluksessa runsaasti sanomalehtityyppistä sisältöä, joka ei liity julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin.
”Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että komissio on ryhtynyt toimenpiteisiin asiassa ja vaatii Yleisradiosta annetun lain muuttamista. Yleisradion toiminta verkossa ei vastaa EU:n valtiontukisääntelyn asettamia vaatimuksia”, toteaa Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg.
Yleisradion tekstimuotoinen verkkojournalismi on laajuudeltaan poikkeuksellista niin pohjoismaisesta kuin laajemmasta eurooppalaisesta näkökulmasta arvioituna.
”Suomen valtion ja Yleisradion on jatkossa huolehdittava tarkoin siitä, että komission esittämiin huolenaiheisiin vastataan asianmukaisesti muuttamalla sekä kansallista lainsäädäntöä että Yleisradion käytännön toimintatapoja.”
EU:n valtiontukisääntely ei vaikuta radio- ja tv-ohjelmien jakeluun verkossa. Yleisradioyhtiöiden saama valtiontuki on kuitenkin kohdistettava audiovisuaalisiin palveluihin, ei kilpailuun sanomalehtien kanssa.
”Yleisradioyhtiön laaja-alainen julkisesti rahoitettu tekstimuotoisten verkkosisältöjen tarjonta vääristää kilpailua mediamarkkinoilla ja vaarantaa moniäänisen median tulevaisuuden. Suomen tilanne on hyvin erilainen muihin Pohjoismaihin verrattuna, joissa on huolehdittu tarkoin siitä, ettei yleisradiotoimintaan tarkoitettuja varoja käytetä EU:n valtiontukisääntelyn vastaisella tavalla. Tämä käy ilmi esimerkiksi perehtymällä pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden verkkouutisointiin. Suomi tarvitsee tulevaisuudessa niin laadukkaan lehdistön kuin Yleisradionkin”, Holmberg korostaa.
Laajamittainen tekstimuotoisten verkkosisältöjen tarjonta on perustunut osaltaan Yleisradiosta annetun lain sisältämään julkisen palvelun tehtävän epätarkkaan määritelmään. Verkkojournalismista ei ole markkinapuutetta, joten sen tarjoamiseen julkisena palveluna ei ole perustetta.
”Lainmuutoksella tulee varmistaa, että Yleisradion tekstimuotoisten journalististen verkkosisältöjen tarjontaa rajoitetaan olennaisesti nykyisestä. Tämä on ensisijaisen tärkeää kaupallisen median toimintaedellytysten turvaamiseksi tulevaisuudessa. Tulemme seuraamaan tarkoin Suomen valtion ja Yleisradion toimenpiteitä Euroopan komission havaitsemien epäkohtien korjaamiseksi”, Holmberg korostaa.
Lisätiedot:
Jukka Holmberg
040 735 1690
jukka.holmberg@medialiitto.fi