Medialiitto

Työmarkkinatieto jäsenille
Yhteystiedot
  • fi
  • en
  • sv
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tapahtumat
    • Agendalla
    • Medialle
    • Uutiskirje
  • Työmarkkinat
    • Työmarkkinatoiminta
    • Työehtosopimukset
  • Vaikutamme
    • Edunvalvonta
    • Edunvalvonnan tavoitteet
    • Edunvalvonnan periaatteet
    • Lausunnot
    • EU-vaalitavoitteet 2024–2029
    • Hallitusohjelmatavoitteet 2023–2027
  • Media-ala
    • Uutta kasvua alalle
    • Tilastotietoa
    • Valtion mediatuet
    • Vastuullisuus media-alalla
    • Kouluttautuminen alalle
  • Medialiitto
    • Esittely
    • Hallinto
    • Strategia
    • Jäseneksi
    • Jäsenluettelo
    • Säännöt
    • Vuosikertomukset
    • Työpaikat
Yhteystiedot
  • fi
  • en
  • Etusivu
  • /
  • Artikkeliarkisto
  • /
  • Tekeekö mainoksettomuus mediasta premiumia?
  • /
Takaisin listaukseen
13.6.2019

Tekeekö mainoksettomuus mediasta premiumia?

The Guardian -lehti tarjoaa mahdollisuutta tilata premium-palvelu, jonka houkuttimia ovat muun muassa päivittäin julkaistava ristikko ja mainoksettomuus. Miksiköhän Guardianissa ajatellaan, että mainoksettomuus on ihmisille mainoksia arvokkaampaa?

Keksin vastaukseksi pari syytä: ilmainen palvelu sisältää liikaa ja huonosti tehtyjä mainoksia, jolloin ne luonnollisesti ärsyttävät, tai mainosten arvoa ihmisille osana mediakokemusta ei ymmärretä.
Ensimmäinen syy olisi tietysti lukijoiden aliarvostamista. Huonoa mainontaa ei kannata tehdä, eikä se ainakaan parane, jos sitä toistetaan moneen kertaan. Tämä on koko markkinointialan ikuisuuskysymys. Puhutaanko mainonnan laadusta enemmän juhlapuheissa kuin mitä siihen viime kädessä toteutuksissa panostetaan?

Sitten toinen syy. Muistan, kuinka ensimmäisten tablettisanomalehtien lanseerauksen yhteydessä nopeimmat kokeilijat ja jopa toimittajat totesivat, että on outoa, kun journalistisessa sisältötuotteessa ei ole lainkaan mainoksia. Tuntui kuin jotain oleellista uupuisi. Eivätkä toimittajat sillä hetkellä pohtineet oman palkkansa lähteitä, vaan nimenomaan sisällön kokonaisuutta.

Media-alan liittojen ja markkinointijärjestöjen yhteistyöelin, Mainonnan Neuvottelukunta, on vuodesta 1984 seurannut suomalaisten suhtautumista mainontaan. Suhdanteista riippumatta mainonnasta on pidetty.

Noin 35 vuoden mittaisen seurannan aikana keskimäärin 68 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä suomalaisista on kertonut suhtautuvansa mainontaan myönteisesti, 18 prosenttia kielteisesti ja 12 prosenttia neutraalisti.

Vuoden 2019 alussa reilu puolet aikuisista (52 %) pitää mainontaa merkityksellisenä itselle ja yhteiskunnalle, koska se luo talouskasvua. Lähes kaksi kolmesta (62 %) suomalaisesta kokee mainonnalla olevan helpottava rooli arjen kulutusvalinnoissa. Lähes kolme neljästä (73 %) pitää merkittävänä, että mainonta luo työpaikkoja lisäämällä tuotteiden ja palveluiden kysyntää.

Itse en nimeäisi mainoksetonta tuotetta premium-tuotteeksi. Useimmille premiumia on se, että saa nauttia ammattilaisten tuottaman journalistisen sisällön ohella hyvin tehdyistä mainoksista. Eikä mainonnan ja journalismin rajaa ole tietenkään millään tavalla tarvetta hämärtää. Journalismi on journalismia ja mainonta on mainontaa. Kummallakin on tunnustettu merkitys meille ihmisille ja koko yhteiskunnalle.

Mitä mieltä sinä olet?

Lisätietoa sovelluksesta Guardianin sivuilla

Sirpa Kirjonen.
Sirpa Kirjonen markkinointi- ja tutkimusjohtaja, Uutismedian liitto puh. +358 40 777 7210 sirpa.kirjonen@uutismediat.fi
Jaa sivu
Sanomalehtien Liiton logo

Medialiitto ry

Eteläranta 10, 00130 Helsinki
09 2287 7200
info@medialiitto.fi

Tarkemmat yhteystiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille

040 540 9514
(päivystys arkisin klo 9–16)
juristit@medialiitto.fi

Laskutustiedot

Medialiitto ry
PL 81265
01051 LASKUT
Y-tunnus: 1737319-6
Verkkolasku-osoite:
003717373196
Välittäjän tunnus: 003708599126
Välittäjä: OpenText

Jäsenliitot

  • Aikakausmedia
  • Graafinen Teollisuus
  • RadioMedia
  • Suomen Kustannusyhdistys
  • Uutismedian liitto
  • Palaute