Nopeita arvauksia ja sujuvaa harhailua
Tekoälybotit palvelevat tiedonhakijaa silmänräpäyksessä ystävällisesti ja uskottavan oloisesti. Samalla korostuu käyttäjän älykkyyden merkitys: on osattava arvioida itse, voiko vastaus pitää paikkansa. Luotettavien lähteiden arvo kasvaa, koska botti voi vastata mitä tahansa.
”Kysy mitä tahansa”
Mikähän kasvi tässä kuvassa on kyseessä? ChatGPT antaa vastauksen heti ja listaa useita seikkoja, jotka perustelevat tunnistamisen. Ilmaisuissa ei ole minkäänlaista epävarmuutta. ”Jos haluat, voin auttaa tunnistamaan myös tarkemmin, onko kyseessä itävaltalainen vai balkanilainen alalaji.”
Oletko varma? ”Hyvä kysymys – katsotaan vielä tarkemmin.” Selviää, että itse asiassa kyseessä onkin todennäköisesti toinen laji. Ja jälleen useita perusteluja, jotka tukevat vastausta aukottomasti. Yksi niistä on kasvin tahmeus, jota on kuvasta mahdoton tuntea. Yhteenvetonaan botti toteaa, että ”tarkemman tarkastelun jälkeen alkuperäinen arvaukseni ei näytä enää todennäköisimmältä”.
Vai olisiko kuitenkin kyse tästä lajista? Kyllä, kyse on ”sittenkin” tästä lajista, älysovellus myötäilee ja siirtyy kysyjää miellyttääkseen kolmenteen lajiin. Ja jälleen apteekin hyllyltä löytyy useita perusteluja, miksi kyseessä on juuri tämä laji.
Käyttäjän tiedettävä tekoälyn rajoitteet
Suuri osa suomalaisistakin on törmännyt tekoälyn plussiin ja miinuksiin alettuaan käyttämään jotain tekoälypohjaista keskustelurobottia.
Kielimalliin perustuvat tekoälypalvelut hämmästyttävät nopeudellaan, kyvyllään antaa sujuvia vastauksia kysymykseen kuin kysymykseen ja ystävällisellä palvelutahdollaan.
Tekoälyn ehdoton valtti on sen nopeus käsitellä hetkessä suuria datamääriä. Osumatarkkuudessa on yhä paljon parantamisen varaa. Faktat voivat olla sinnepäin tai jopa täysin keksittyjä. Käyttäjän on siis oltava hereillä ja tiedostettava teennäisen älykkyyden rajoitteet.
ChatGPT kertoo kysyttäessä itse itsestään näin: ”Tekoäly ei ”tiedä” asioita, kuten ihminen, mutta se osaa ennustaa seuraavan sanan niin hyvin, että se vaikuttaa ymmärrettävältä keskustelukumppanilta. Se ei aina ole oikeassa – joskus se voi arvailla tai keksiä asioita.”
Rehellinen kuvaus. Tämän vastauksen taidan uskoa.
Varmistus luotettavista lähteistä
Tekoäly on mainio apuri ja työkalu monessa asiassa, myös toimitustyössä. Se voi esimerkiksi tuottaa ideoita sekä kääntää ja työstää tekstejä. Ammattilaisten käsissä moni työvaihe tehostuu huomattavasti.
Apuvälineen käyttäjäksi tarvitaan valistunut, lukutaitoinen ihminen, joka osaa miettiä, voiko tarjottu tieto pitää paikkansa. Se edellyttää menoa alkuperäislähteille ja luotettavien tiedontuottajien sivuille. Journalistisen median ja tietokirjallisuuden arvon ymmärtää, jos niille koettaa sovittaa myyntilausetta ”joskus ihan vaan arvailemme tai keksimme asioita”.
Median luottamus rakentuu vuosikymmenien kuluessa. Liiketoiminnan ydin on hankkia ja julkaista paikkansa pitäviä, yleisölle olennaisia tietoja. Jos jostakin asiasta ei olla varmoja, se esitetään epävarmana.
Aineistojen käytöstä sovittava kustantajien kanssa
Tekoälyn ennusteltuun voittokulkuun liittyy monia kysymyksiä ja ratkaisemattomia ongelmia. Sille käynee samoin kuin internetille: odotukset alittuvat lyhyellä aikavälillä mutta ylittyvät pidemmällä aikavälillä.
Lainsäädäntö laahaa auttamatta perässä. Tekoäly-yhtiöt käyttävät sumeilematta kaikkea internetistä raapimaansa sisältöä kielimallien kouluttamiseen. Kouluttamiseen ja tiedonhakuun käytettyä aineistoa ei avata läpinäkyvästi.
Laadukas teksti ja luotettava tieto nousevat datamassan joukossa arvoonsa. Niiden käytöstä on jatkossa sovittava sisältöjen kustantajien kanssa. Kun tämä tehdään vastuullisesti ja tekijänoikeuksia kunnioittaen, ei syödä elinmahdollisuuksia laadukkaan sisällön kustantamisen tulevaisuudelta.
Mikäli päädymme vain kierrättämään tekoälyn kautta tekoälyn aiempia tuotoksia, siirrymme ”sinne päin” -tiedon maailmaan ja tyhmennymme yhteiskuntana ja ihmisinä.
Kysy mitä tahansa. Vastaan mitä tahansa.