Journalismi on paras ase disinformaatiota vastaan
Luotettavan tiedon ja vapaan median merkitys on kirkastunut suomalaisille viime vuosina elettyinä poikkeuksellisina aikoina. Ilman oikeaa tietoa ja siihen pohjautuvaa tilannekuvaa yksilöt, organisaatiot ja koko kansakunta tekisivät päätöksiä harhakuvissa tai väärän kartan pohjalta.
Luotettavan tiedon tuottamiseen ja vastaanottamiseen tarvitaan avoimuutta, demokratiaa, sananvapautta, median vapautta, riippumatonta journalismia, tiedettä ja tutkimusta sekä laadukasta opetusta. Tälle kaikelle me olemme Suomessa pitkään menestyksemme rakentaneet.
Ammattimaisen journalismin merkitys on korostunut kahta kautta: mediamaailma on mullistunut sosiaalisen median myötä ja geopoliittinen turvallisuusympäristö on muuttunut arvaamattomaksi.
Journalismissa pyrkimys on kuvata maailmaa totuudenmukaisesti. Siksi faktat tarkistetaan ja olennaiset asiavirheet oikaistaan. Journalistista päätösvaltaa ei koskaan luovuteta toimituksen ulkopuolelle. Kaikesta julkaistusta kannetaan päätoimittajan johdolla vastuu.
Sosiaalisen median liiketoiminta ei pohjaudu luotettavuuteen vaan huomion ja tunteiden herättämiseen. Pääasia on käyttäjien reagointi ja koukuttaminen välittämättä siitä, kuka viestejä tuottaa ja ovatko ne totta vai ei. Algoritmit suosivat suuria tunteita, kuplautumista ja vastakkainasettelun herättämistä.
Medialukutaidon vahvistaminen yhä tärkeämpää
Vieraiden valtioiden, ennen kaikkea Venäjän ja Kiinan, informaatiovaikuttaminen on kiihtynyt. Netti ja sosiaalinen media tarjoavat sille helppoja ja halpoja keinoja. Tekoälyn kehittyminen antaa lisää vahvoja aseita myös vääriin käsiin.
Onneksi suomalaiset ovat hyvin medialukutaitoista kansaa. Emme usko mitä tahansa. Suomen tarina on niin vahva, että toisenlaiset sepitteet eivät löydä meillä herkästi varteenotettavaa kaikupohjaa.
Disinformaation levittäjät keskittyvätkin herättämään epäluottamusta instituutioihin, joihin suomalaiset luottavat. Media on yksi niistä. Onneksi suomalaisten luottamus uutisiin on korkeaa – Suomessa uutisiin luotetaan enemmän kuin missään länsimaassa.
Media- ja informaatiolukutaidon vahvistamiselle on jatkuvasti tarvetta kaikissa ikäluokissa. Yhä tärkeämpää on tunnistaa digitaalisessa maailmassa journalistiset mediat ja ymmärtää niiden luotettavuusero kaikkiin muihin netin viestittäjiin.
Mediakasvatuksen arvon on noteerannut myös presidentti Sauli Niinistö varautumisraportissaan Euroopan komissiolle. Raportissa todetaan, että medialukutaitoiset ihmiset ovat ensimmäinen puolustuslinja ulkomaista informaatiomanipulaatiota ja häirintäkampanjoilta vastaan.
Riippumattoman median ja hyvän medialukutaidon merkitystä informaatioturvallisuudelle korostetaan myös sisäministeriön uusissa varautumisohjeissa.
Uutiserämaat uhka demokratialle ja turvallisuudelle
Samaan aikaan kun journalismin yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut, on sen kustantaminen vaikeutunut taloudellisesti. Suomen uutismedioiden tulot ovat reilussa kymmenessä vuodessa reaalisesti puolittuneet. Pääosa digitaalisista mainostuloista on mennyt suurille kansainvälisille teknologiayhtiöille, Googlelle ja Metalle.
Uutismediat kattavat vielä suhteellisen hyvin Suomen kartan. Uutiserämaat kuitenkin uhkaavat. Tulojen vähentyessä ja kulujen kasvaessa moni paikkakunta voi jäädä ilman paikallismediaa. Se on uhka demokratialle ja myös kansallisen turvallisuuden kysymys.
Jos Suomi ei kykene turvaamaan paikallisten uutismedioiden elinvoimaa, jostain muualta tullaan mielellään paikkaamaan tietovaje omilla, toisenlaisilla viesteillä ja tarinoilla. Digitaalisessa maailmassa siihen ei tarvita painokoneita ja jakelua.
Tuore valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista kirjaa asian mallikkaasti: ”Yhteiskunnan turvallisuutta ja vastuullista sananvapautta tukevan, vapaan ja moniäänisen tiedonvälityksen toimintaedellytyksien turvaaminen kaikissa olosuhteissa on yhteiskunnan turvaamisen painopisteitä.”
Euroopassa Euroopan tavalla
Yhdysvalloissa ihannoidaan innovaatioihin kannustavaa mallia, jossa toimitaan ensin ja katsotaan sitten aikanaan oikeudessa, toimittiinko oikein. Euroopassa toimitaan sääntöpohjaisemmin. Kokemus on osoittanut, että kansainväliset jätit maksavat herkemmin sakkoja ja mätkyjä kuin veroja toimintamaihinsa tai lisenssimaksuja oikeudenhaltijoille.
EU-sääntely on jäljessä, koska sen valmistelu, päättäminen ja toimeenpano kestää useita vuosia. Sinä aikana jätit hankkivat Euroopankin markkinalta valtavia voittoja. Niihin verrattuna suuriltakin tuntuvien sakkojen ja korvausten maksaminen on vain murusia jälkikäteen.
Tasapuolisemman kilpailukentän aikaansaamiseksi tarvitaan nykyisen EU-sääntelyn tehokasta toimeenpanoa ja uutta sääntelyä erityisesti oikeudenhaltijoiden neuvotteluaseman suhteessa teknologia- ja tekoäly-yhtiöihin varmistamiseksi.
Euroopan on vahvistettava omavaraisuuttaan ja seistävä monessa suhteessa enemmän omilla jaloillaan. Media-alalle tärkeät teemat, kuten demokratia, turvallisuus ja digitalisaatio, kietoutuvat yhteen komission varapuheenjohtajana aloittaneen Henna Virkkusen salkussa.
Virkkunen on korostanut, että kaikki, jotka toimivat Euroopan markkinoilla, joutuvat kunnioittamaan Euroopan sääntöjä ja sääntelyä. Se on linjakas kanta ja pätee, olipa kyseessä kuinka suuri yhtiö tahansa ja olipa kotimaa Yhdysvallat tai Kiina.