Lukutaitoon tarvitaan hyviä syitä lukea
Tuoreet PISA-tulokset kertovat nuorten lukutaidon jälleen heikenneen. Lukutaito vahvistuu vain lukemalla, ja siksi tarvitaan hyviä syitä tarttua teksteihin. Uutiset voivat olla yksi niistä.
Tänään vietetään YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää. Samaan päivään osuvat tuoreet PISA-tulokset kertovat huolestuttavia lukuja suomalaisnuorten lukutaidosta.
Tulosten mukaan nuorista jo yli neljännes ei saavuta yhteiskunnassa pärjäämisen kannalta riittävää lukutaitoa. Työelämän ja opiskelun kannalta riittävänä pidetylle tasolle yltää alle puolet nuorista. Hyvän lukutaidon saavuttaa alle neljännes.
Lukutaitohuolen keskiössä ovat nuoret. Heidän media-arkensa koostuu valtaosin muusta kuin pitkistä teksteistä. Tekstiä tulee kyllä vastaan jatkuvasti – viesteissä, somessa, peleissä, hakutuloksissa ja videoiden tekstityksissä – mutta lukeminen on usein lyhyttä, nopeaa ja sirpaleista. Sen rinnalle tarvitaan myös pidempien tekstien äärelle pysähtymistä ja säännöllistä lukemista.
Uutiset ruokkivat lukemisen imua
Lukutaito vahvistuu vain lukemalla. Mutta miten lukemisesta tulisi tapa ja aito osa arkea? Siihen ei riitä aikuisen kannustus, saati patistus. Tarvitaan omaa kiinnostusta, onnistumisen kokemuksia, tekstin imua ja ennen kaikkea hyviä syitä palata tekstien äärelle yhä uudestaan.
Uutiset voivat tarjota tällaisia syitä yllättävän monella tavalla. Sen näimme viime syksynä, kun yli 3 000 lasta ja nuorta osallistui ensimmäistä kertaa järjestettyyn Uutisjahtiin. Uutisiin ja muihin journalistisiin sisältöihin keskittyvän lukuhaasteen tavoite oli yksinkertainen: lukea säännöllisesti ja löytää uutisista itseä kiinnostavia aiheita.
Ja se toimi. Moni nuori innostui uutisista – osa ihan ensimmäistä kertaa. Nuoret yllättyivät siitä, että uutisista löytyikin itseä kiinnostavia ja omaa elämää koskettavia aiheita. Säännöllinen uutisten seuraaminen puolestaan ruokki kiinnostusta: vastaan tuli uusia, yllättäviäkin aiheita, joista halusi tietää lisää.
Uutiset eivät myöskään jääneet vain jokaisen omaksi lukemiseksi. Niistä juteltiin kavereiden kanssa ja kiinnostavia juttuja vinkattiin toisille. Uutinen antoi nuorelle syyn lukea, mutta myös jotain, mistä puhua muiden kanssa.
Nuoret kokivat myös saavansa uutisten seuraamisesta konkreettista hyötyä: luku- ja kirjoitustaito parani, yleistieto karttui ja uutisia seuraamalla pysyi paremmin kärryillä siitä, mitä maailmalla ja omalla lähiseudulla tapahtuu.
Kun lukemisesta tulee oma juttu
Kun lukemisesta huomaa saavansa jotakin itselleen, tekstin äärelle tekee mieli palata. Ja juuri säännöllisyys on lukutaidon kannalta olennaista. Yksittäinen kiinnostava uutinen ei vielä muuta lukutottumuksia. Mutta jos kiinnostava juttu johtaa seuraavaan ja uutisten seuraamisesta tulee vähitellen tapa, lukemisesta alkaa tulla kuin huomaamatta osa arkea.
Tässä koululla on iso merkitys. Kaikissa kodeissa ei seurata uutisia, eivätkä kaikki nuoret välttämättä löydä uutisten äärelle. Koulussa jokainen nuori voi saada mahdollisuuden löytää itseään kiinnostavaa luettavaa ja huomata: minä osaan, ymmärrän ja haluan tietää lisää. Kyse on myös lukemisen tasa-arvosta. Jokaisella nuorella pitäisi olla mahdollisuus päästä laadukkaiden tekstien äärelle ja löytää niistä omat syynsä lukea.
Hyvin usein lukutaitokeskustelussa nuoret näyttäytyvät ongelmana, joka meidän aikuisten pitäisi ratkaista. Uutisjahdin nuoria kuunnellessa piirtyi toisenlainen kuva. Nuoret kyllä lukevat, kun lukemiseen on riittävän hyvä syy.
Tänään lukutaitopäivänä käynnistyy jälleen koulujen Uutisjahti. Sen tavoite on lopulta hyvin yksinkertainen: auttaa mahdollisimman montaa lasta ja nuorta löytämään oma syynsä tarttua uutiseen. Ja sen jälkeen seuraavaan.