Lukutaitoon tarvitaan myös uutisia
Huolestuttavat faktat ovat käyneet valitettavan tutuiksi: peruskoulusta valmistuu vuosittain tuhansia nuoria, joilla ei ole riittävää lukutaitoa arjessa pärjäämiseen. Lukutaito – ja sen rinnalla myös lukuinto – polarisoituu. Samalla, kun toisilla on erinomaiset lukemisen taidot, toisille lukeminen on paitsi vaikeaa myös varsin etäistä ja epäkiinnostavaa.
Lukutaidosta on aivan viime aikoina tullut entistäkin isompi yhteiskunnallinen puheenaihe. Se kytkeytyy paitsi koulutukseen ja osaamiseen, myös demokratian tulevaisuuteen: mitä meille käy, jos yhä useampi jää tekstien ulkopuolelle?
Lukutaitokeskustelussa kaunokirjallisuus on ollut pitkään ansaitusti keskiössä. Sen merkitys on kiistaton: se opettaa empatiaa, haastaa ajattelua ja avaa kokonaisia maailmoja. Mutta jos omat lukemisen taidot ovat heikot, kirjaan tarttuminen voi olla lannistavan vaikeaa. Siksi sen rinnalle lukutaitokeskusteluun tarvitaan muitakin tekstejä – niitä, jotka ovat lähellä nuoren arkea, helposti lähestyttäviä ja motivoivia. Uutiset ovat yksi tällainen tekstilaji.
Lukutaidon kehittyminen edellyttää yksinkertaisesti sitä, että tulee luettua. Ja lukeminen puolestaan vaatii ennen kaikkea innostusta – jonkin hyvän ja omakohtaisen syyn lukea. Kirjailija ja äidinkielenopettaja Tommi Kinnunen on kertonut oppilaastaan, joka meni kirjastoon ja innostui moponkorjausoppaasta. Usein lukuinnostus vaatiikin syttyäkseen merkityksellisyyttä ja motivaatiota, ja moponkorjaus on tästä erinomainen esimerkki.
Uutisista nuoren voi olla helppoa innostua, kunhan ne eivät jää hänelle etäisiksi. Siksi kaikenlaisiin uutisiin tarvitaan myös nuorten näkökulmaa. On tärkeää, että nuori voi nähdä uutismedian sisällöissä itsensä, ja että niissä on tarttumapintaa hänen omaan elämäänsä. Myös paikallisuutiset voivat olla hyvinkin kiinnostavia ja relevantteja nuorille, kunhan heidät muistetaan riittävästi sisällöissä. Asioita kannattaa myös taustoittaa riittävästi ja laittaa ne kontekstinsa – muistaen ne lukijat, joille aihe ei ole entuudestaan tuttu.
Vuoden 2015 PISA-aineistoon pohjautuvassa analyysissamme selvisi taannoin, että säännöllinen uutisten lukeminen vahvistaa erityisesti vähän lukevien lukutaitoa. Mediatodellisuus on muuttunut noista vuosista, mutta uskon, että tämä on vain entisestään vahvistunut.
Uutiset voivat olla yksi ratkaisu polarisoituvan lukutaidon ongelmaan. Syyllistämisen ja lannistavien kokemusten sijasta heikot lukijat tarvitsevat lisää luku-uskoa: onnistumisen ja innostumisen kokemuksia ja vahvistuvaa uskoa omiin kykyihin. Ja tässä uutiset voivat olla aivan keskeisessä asemassa. Niistä on tärkeää puhua aiempaa enemmän nimenomaan lukutaidon näkökulmasta.
Uutisten lukuhetkiä tarvitaan myös osaksi kouluarkea. Uutisten jakamista, lukuvinkkauksia ja niiden teemoista keskustelua olisi tarpeen rakentaa yhä vahvemmin osaksi koulupäivää. Tämä on paitsi mediakasvatusta myös aivan suoraa lukutaitotyötä. Yksi uusi konkreettinen yritys tarttua tähän on lukutaitopäivänä alkava koulujen lukuhaaste Uutisjahti. Uutismedian liiton järjestämän jahdin tavoitteena on saada uutiset osaksi nuorten media-arkea, ja samalla tehdä niiden lukemisesta jaettua ja yhteistä.
Tarvitaan myös positiivisia lukemisen malleja sekä kotoa että kavereilta. Harva nuori enää lukee sanomalehden otsikoita aamupalapöydässä, mutta silmäilee niitä somessa sitäkin enemmän. Tämä on lukemista, joka helposti jää näkymättömäksi.
Omaan arkiseen, usein muilta piiloon jäävään lukemiseen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Parhaimmillaan voi syntyä oivalluksen kokemuksia: minähän luen enemmän kuin olin kuvitellutkaan. Siitä on hyvä jatkaa – ja lukea lisää. Hyvää kansainvälistä lukutaitopäivää!
Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9.