Lukemattomat ovat elinkeinoelämän ongelma
Kaikki suomalaiset eivät enää osaa lukea kunnolla. Tällä on suora vaikutus saatavilla olevan työvoiman laatuun. On elinkeinoelämän intressissä osallistua yhteiskunnalliseen lukutaitokeskusteluun ja -työhön.
Suomalainen talous on levännyt korkeatasoisen työvoiman varassa. Osaavaan työvoimaan kuuluvalle henkilölle on voinut antaa työohjeen A4:n mittaisella tekstillä ilman, että siitä tarvitsee tehdä selittävää YouTube-videota. Näin ei enää ole. Tutkimusten mukaan joka viides suomalaisnuori on heikko lukija, ja tilanne huononee nopeasti.
Suomen kokoisella valtiolla ei ole varaa siihen, että vain eliitti kykenee lukemaan eikä iso osa kansasta kykene ymmärtämään someviestejä pidempiä tekstejä. Me emme voi taistella halpatyömaiden kanssa työn edullisuudella, vaan meidän on kyettävä tarjoamaan laatua. Koko kansa on pidettävä koulutettuna ja se pooli, joka kykenee innovoimaan, mahdollisimman suurena.
Meidän on lopettava itsetyytyväisyys suomalaisen lukutaidon osalta. Se ei ole enää sillä hyvällä tasolla mihin me olemme tottuneet ja jonka eteen menneet sukupolvet ovat kamppailleet. Lukutaitoa on ryhdyttävä pitämään tuotantotekijänä, josta myös elinkeinoelämän tulee olla huolissaan ja jota sen omalta osaltaan tulee edistää.
Kampanjat ja rakennemuutokset tarpeellisia
Kopiosto päätti vuonna 2023 myöntää tukia kirjastotoimintaan Suomen varuskunnissa ja siviilipalvelusmiesten koulutuskeskuksissa. Varuskunnille annettiin mahdollisuus hakea 6000 euroa materiaalin hankkimiseen kirjastoihinsa tai 8000 euroa kirjaston perustamiseen. Tällä tavoin tavoitettiin lukutaidon osalta pulmallinen ryhmä, nuoret miehet, ja saatiin heidät pitkien tekstien pariin.
Kirja-ala on aina tehnyt voimakasta lukemisenedistämistyötä. Tuoreina esimerkkeinä ovat kampanjat, joissa Suomen Kustannusyhdistyskin on ollut mukana: Lukuloma ja Lukuboost. Kampanjat ovat tärkeä osa lukemisen tärkeyden nostamista. Ne ovat kuitenkin ajallisesti rajoitettuja. Kopioston hanke antaa innostavan esimerkin siitä, että on mahdollista tehdä myös pitkävaikutteisempia toimia.
On tiedossa, että mikäli lapsena alkanutta lukuinnostusta kyetään kannattelemaan nuoruuteen saakka, voidaan saavuttaa riittävä lukutaito. Jälkikäteen lukutaidottomuuden korjaaminen on paljon vaikeampaa. Tässä noin kymmenen vuoden ikä on vedenjakajalla. Panostaminen alakoulujen kirjastoihin, samoin kun Ruotsissa ollaan nyt tekemässä, olisi siten toimiva tapa varmistaa lukutaidon kehittyminen. Ruotsissa valtiovalta perustaa kouluihin kirjastoja, joihin palkataan jopa oma kirjastonhoitaja.
Koulukirjastojen kehittämisessä olisi tärkeä huomioida oppilaiden tasa-arvoisuus eri kunnissa, sillä ainakaan oppimateriaalien osalta tämä ei toteudu. Ehkä myös uutta alakoulun opetussuunnitelmaa laadittaessa olisi hyvä pohtia, miten varmistetaan, että kaikki oppilaat todella tulevat lukeneeksi pitkiä tekstejä.
Firmat ja verokarhu lukemista edistämään
Päävastuu lukemisen opettamisesta on edelleen koululaitoksella ja vanhemmilla, mutta oman etunsa nimissä elinkeinoelämän on yhteiskunnallisen vaikuttamisen tasolla varmistettava, että työvoiman lukukyky paranee nykyisestä. On vaikutettava rakenteisiin ja otettava myös itse vastuuta.
Bisnes is bisnes and moses is moses eli ei voida odottaa, että yritykset oman toimintansa keskellä ryhtyvät itse kehittelemään lukemisedistämistoimia. Se pitää tehdä helpoksi ja järkeväksi investoinniksi. Tässä kohden valtiovalta voi auttaa tekemällä verotuksellisia ratkaisuja: lahjoitukset lukemisen edistämiseen tulisi tehdä verovähennyskelpoiseksi. Ja miksei siinä samalla kaikki kulttuurin tukeminen.
Vanha kliseinen mainoslause taipuukin tulevaisuudessa kuulumaan: ”Lukutaidon tukeminen kannattaa aina!”