Lapsi ei ole loppukevennys
Media hakee usein juttuihin kepeää tunnelmaa jalkautumalla lasten pariin. Haastateltavan oikeudet koskevat myös lapsia, eivätkä he ole haastateltavina aikuisia vähempiarvoisia.
Kun jutun aihe koskee lapsia, on aina syytä kysyä parhailta asiantuntijoilta eli lapsilta itseltään. Heitä haastatellessa voi helposti saada tahattoman humoristista sisältöä, mutta toimittajan pitää toimia hyvän journalistisen tavan mukaan myös lapsia haastatellessa.
Avoimuus helpottaa haastatteluiden saamista, mutta negatiiviset kokemukset haastateltavana olosta ja epätietoisuus julkaisukanavien laajuudesta voivat puolestaan lisätä haastattelu- ja kuvauskieltoja.
Ilman haastateltavia ei tule juttuja, ja lasten ääni kuuluu vai lapsia kuuntelemalla. Tässä muistilista toimittajille, opettajille ja vanhemmille lasten haastattelutilanteisiin.
Toimittaja
- Mieti, miksi haluat lapsen mukaan juttuun: haluatko juttuun kepeyttä, hauskoja sitaatteja vai aidosti lapsen mielipiteen ja näkemyksen?
- Älä päätä etukäteen, millaista kommenttia lähdet hakemaan.
- Jos menet keikalle päiväkotiin tai kouluun, selvitä haastattelu- ja kuvausluvat etukäteen, jotta lapset eivät koe tilannetta eriarvoistavaksi ja epäreiluksi. He eivät välttämättä ole tietoisia siitä, mitä oma huoltaja on medialupalappuun kirjoittanut.
- Kysy myös lapsen suostumus juttuun.
- Kerro haastateltavalle lapselle sekä opettajalle/huoltajalle jutun aihe ja näkökulma.
- Muista kertoa lapselle sekä lapsen opettajalle/huoltajalle, missä kaikissa eri medioissa juttu voidaan julkaista, ettei tämä tule yllätyksenä. Jos lapsi kuvataan, kerro, missä yhteyksissä kuvaa voidaan käyttää.
- Kuuntele lasta. Anna lapselle tilaa puhua, äläkä laita sanoja hänen suuhunsa ohjailevilla kysymyksillä.
- Älä anna aikuisen puhua lapsen puolesta. Haastattelutilanteessa mukana oleva aikuinen saattaa herkästi kehottaa lasta kertomaan jotain tai jopa vastata tämän puolesta. Tällöin kyse ei ole enää lapsen lausumasta.
- Myös lapsilla on oikeus tarkistaa juttu omien lausumiensa osalta. Lapsia kannattaa tästä oikeudesta myös muistuttaa. Samalla tulet opettaneeksi vastuullisen journalismin käytäntöjä.
- Lapsi ei ole loppukevennys.
Opettaja ja vanhempi
- Kun haastattelupyyntö tulee, kysy, mistä näkökulmasta juttu tehdään ja miksi lapsia halutaan haastatella ja kuvata. Välitä tieto lapsille ennen kuin toimittaja saapuu.
- Kysy, missä kaikissa medioissa juttu julkaistaan ja missä yhteyksissä kuvaa voidaan käyttää. Välitä tästäkin tieto lapsille.
- Älä päätä lasten puolesta, ketä haastatellaan, vaan kysy lasten mielipidettä. Päästä ääneen muutkin kuin kympin oppilaat.
- Järjestä haastattelutilanne niin, että ne lapset, joiden huoltajat eivät ole myöntäneet medialupaa, eivät koe tilannetta epäreiluksi.
- Kerro lapsille, miksi haastattelun antaminen kannattaa: median avulla lapsi voi saada äänensä kuuluviin ja mahdollisesti vaikuttaa asioihin.
- Älä puhu lapsen puolesta, äläkä johdattele.
- Muista, että voit pyytää jutun lapsen lausumien osalta tarkastettavaksi. Tarkastakaa kommentit haastateltavan kanssa yhdessä. Näin lapsi samalla oppii, mikä on hyvän tavan mukaista journalismia.
- Jos jutussa on virhe, tehkää oikaisupyyntö.
- Kun juttu ilmestyy, tutustukaa siihen lasten kanssa yhdessä. Näin lapset oppivat, miten journalismia tehdään.
- Talleta juttu tärkeiden asioiden laatikkoon.