Journalismi tarvitsee avaajia ja puolestapuhujia
Tällä viikolla vietetään koulujen ja uutismedian yhteistä Uutisten viikkoa. Tänä vuonna keskitymme teemaviikolla vahvasti journalismiin: puhumme siitä, mitä journalismi on, mihin sitä tarvitaan ja miksi siihen voi luottaa.
Uutisten viikon Nuoret ja uutismediasuhde -tutkimuksessa 13–18-vuotiaista valtaosa sanoo tietävänsä, mitä journalismi on, ja tunnistavansa uutismedioiden sisällöt muiden somesisältöjen joukosta. Silti miltei 40 prosenttia on epävarma sen suhteen, voiko journalismiin luottaa: viidennes epäilee sen luotettavuutta ja vajaa viidennes ei osaa sanoa, mitä asiasta ajattelee.
Nuoret kohtaavat uutisensa yhä useammin somessa. Heidän tärkein uutiskanavansa on jo usean vuoden ajan ollut Tiktok, ja Instagram on noussut uutiskanavana toiseksi. Kun uutiset tulevat vastaan osana nopeaa videovirtaa, kriittinen asenne sisältöihin on paitsi ymmärrettävä myös järkevä. Tässä ajassa ei ole varaa sinisilmäisyyteen.
Kriittisyys kuuluu tähän aikaan ja se on nuorelle usein myös suoja. Silti olisi tärkeää, ettei kriittisyys muutu tunteeksi siitä, että mihinkään ei voi luottaa.
On tärkeää tehdä journalismia tutuksi
Luotettavan tiedon tunnistaminen on nyt visaisempaa kuin pitkään aikaan. Somealustojen logiikka, kärjistyvä yhteiskunnallinen keskustelu ja tekoälyn mahdollistamat manipulaatiot sekoittavat pakkaa. Ei ole ihme, että nuori epäröi: mikä on totta, mikä kannanotto ja mikä vain tarkoituksella tehty näyttämään uskottavalta?
Siksi journalismi tarvitsee selittäjiä ja puolestapuhujia. Tarvitaan selkeitä suuntaviivoja ja helppoja tapoja tunnistaa journalismi muun sisällön seassa. Hyviä keinoja on jo käytössä: esimerkiksi median logo, tuttu toimittaja tai tietty visuaalinen ilme auttaa nuoria tunnistamaan journalistisen sisällön somessa. Tunnistaminen ei kuitenkaan yksin riitä.
Nuoren olisi tärkeää myös ymmärtää, mikä tekee journalismista luotettavaa. Miksi journalistista sisältöä ei tarvitse lähestyä samalla varauksella kuin vaikkapa mainosta, vaikuttajasisältöä tai poliittista viestintää? Vastaus löytyy journalismin pelisäännöistä: toimittajan työ perustuu tiedonhankintaan, lähteiden tarkistamiseen ja vastuuseen. Journalismi ei aja piilossa olevaa agendaa, vaan tarjoaa yleisölle mahdollisimman todenmukaisen kuvan maailmasta – ja korjaa virheet, jos niitä tapahtuu.
Juuri journalismin tunnistamisen avuksi on Uutisten viikolla tehty myös konkreettinen työkalu kouluihin ja nuorten arkeen: MIKÄ JUTTU? Tunnista journalismi somessa -videot. Videoilla uutismedioiden sometoimittajat avaavat journalismin pelisääntöjä ja sitä, miten journalismi erottuu muusta somen virrasta. Kun journalistinen sisältö tulee tutuksi ja tunnistettavaksi, luottamus voi vähitellen vahvistua.
Journalismia onkin tarpeen selittää yhä enemmän, myös ihan konkreettisesti: Miten toimittajan työ eroaa somevaikuttajan työstä? Mitä tarkoittaa päätoimittajan vastuu? Miten faktat tarkistetaan? Mitä ei voi julkaista? Tässä työssä Uutisten viikko on tärkeä mahdollisuus. Kun uutismedian toimittajat vierailevat kouluissa, luokkiin tuodaan journalistisia sisältöjä, niistä keskustellaan ja nuorten kysymyksille annetaan tilaa, journalismi muuttuu etäisestä tutummaksi.
Luottamus ei synny käskemällä luottaa. Se syntyy, kun journalismi on läsnä, ymmärrettävää ja reilua ja kun se selittää itseään. Nuori uskaltaa luottaa, kun hän huomaa, että uutiset kertovat myös hänen maailmastaan – vastuullisesti ja todenmukaisesti.
Antoisaa Uutisten viikkoa!