Journalismi on nyt myös Euroopan turvallisuuskysymys
Eurooppa tarvitsee elinvoimaista journalistista mediaa tuottamaan luotettavaa tietoa kansalaisille. Väärän tiedon helppo tuottaminen ja levittäminen uhkaa vapaata demokratiaa ja kokonaisturvallisuutta.
Vapaan median tuottaman luotettavan tiedon merkitys avoimissa demokratioissa on kirkastunut, kun internet ja somekanavat vilisevät dis- ja misinformaatiota. Valtiolliset toimijat tehtailevat informaatiovaikuttamista, ja tekoälyn avulla kuka tahansa voi luoda oikealta näyttävän feikkiuutissivuston.
Taloudellisen hyödyn keräävät suuret kansainväliset teknologiayhtiöt, joille tärkeintä on koukuttava algoritmi ja sen synnyttämä kuluttajadata.
Jättiyhtiöt eivät kanna juurikaan sisältövastuuta, mutta tienaavat valtavia summia myös epäluotettavalla tiedolla. Ne keräävät valtaosan digitaalisesta mainosrahasta, mutta minimoivat veronmaksunsa Euroopassa.
Alustajätit tarvitsevat sääntelyä
Onneksi sääntelyn tarpeeseen on EU:ssa herätty. Alustayhtiöiden sääntely ei suinkaan ole syy siihen, että teknologiajättejä ei syntynyt Eurooppaan. Sääntelyyn nimittäin ryhdyttiin vasta kun näiden yhtiöiden haitat huomattiin.
Medialiitto tavoittelee alkavalla EU-vaalikaudella tiedon huoltovarmuuden edistämistä ja reilumpaa kilpailua suurten kansainvälisten teknologiayhtiöiden kanssa. Luotettavan tiedon turvaaminen on tärkeä näkökulma myös presidentti Sauli Niinistön raporttiin EU:n siviili- ja sotilaallisen varautumisen vahvistamisesta.
Näistä teemoista käytiin asiantunteva ja hyvähenkinen keskustelu tällä viikolla media-alan EU-vaalipaneelissa. Tiedon huoltovarmuudesta ja informaatiolukutaidosta demokratian turvaajana debatoivat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (sd.), Ville Niinistö (vihr.) ja Henna Virkkunen (kok.).
Europarlamentin jäsenet olivat yhtä mieltä journalistisen median turvaamisen tarpeesta ja globaalien alustajättien suitsimisesta sääntelyn keinoin. Medialukutaidon säilymisestä muuttuvassa mediaympäristössä kannettiin suurta huolta.
Suomalaiset eivät usko mitä tahansa
Kansainväliset vertailut osoittavat, että Suomi on maailman huippua kansalaisten luottamuksessa uutisiin, medialukutaidossa, lehdistönvapaudessa ja korruption vähäisyydessä.
Nämä asiat liittyvät toisiinsa. Riippumaton journalismi lisää luottamusta muihin instituutioihin valvomalla niitä ja kertomalla mahdollisista epäkohdista. Kykymme vastustaa informaatiovaikuttamista on korkealla tasolla, kun fiksut suomalaiset eivät usko mitä tahansa.
Dis- ja misinformaatiota ei saada koskaan kokonaan pois verkosta ja somesta. Siksi tarjolla on oltava riittävästi luotettavaa tietoa, jota journalismi ajankohtaisista asioista tuottaa.
Lisäksi tarvitaan valistuneita, media- ja informaatiolukutaitoisia kansalaisia, jotka kykenevät erottamaan oikean tiedon väärästä – tunnistamaan journalismin. Tätä tavoitetta palvelee Uutismedian liiton informaatiolukutaitohanke.