Elinvoimainen uutismedia, vauraampi yhteiskunta
Toimittajat ilman rajoja -järjestö julkaisi viime viikon perjantaina tuoreen lehdistönvapausindeksin. Suomi sijoittui siinä jälleen hyvin, mutta globaalisti lehdistönvapauden tila on heikentynyt huolestuttavasti. Julkaisun mukaan ensi kertaa yli puolet maailman väestöstä asuu maissa, joissa journalismin harjoittaminen on hankalaa.
Ei ole sattumaa, että lehdistönvapausindeksin kärkisijoilla ovat maat, joissa on korkea elintaso ja elinvoimainen elinkeinoelämä. Talouskasvun mekanismeja tutkineet nobelistit Daron Acemoğlu ja James Robinson ovat osoittaneet, että vakaat poliittiset ja taloudelliset instituutiot ovat avainasemassa maiden vaurastumisessa. Nobelistien tutkimuksen mukaan valtion demokratisoituminen nostaa sen asukaskohtaista bruttokansantuotetta pitkällä aikavälillä jopa yli 20 %. Median rooli tässä kehityksessä on keskeinen.
Nobelistit kertovat kirjassaan ”Why Nations Fail: The Origins of Power, Prosperity, and Poverty” median ja poliittisten instituutioiden yhteistoiminnan olevan keskeisessä asemassa yhteiskunnan kehittymisen kannalta. Poliittiset instituutiot mahdollistavat median vapaan toiminnan, ja media tuo esiin instituutioita koskevia uhkia kuten korruptiota ja vallan väärinkäyttöä. Vapaa media ja demokratia elävätkin symbioosissa – toinen ei voi kukoistaa ilman toista. Medialla ei ole keskeinen rooli vain vakaiden instituutioiden syntymisessä, vaan myös niiden suojelemisessa – siksi sen toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta.
Toimittajat ilman rajoja nostaa raportissaan tänä vuonna esiin huolen media-alan taloudellisesta ahdingosta, joka voi pitkällä aikavälillä murentaa alan toimintaedellytyksiä. Suomen kokonaispisteet ovat hyvät, mutta myös Suomi saa raportissa heikoimmat pisteensä juuri taloudellisen mittarin osalta (80,54/100). Raportissa mainitaan Suomen haasteeksi sosiaalisen median jättien aiheuttama taloudellinen paine perinteiselle medialle. Se on tärkeä nosto, sillä alustajättien osuus Suomen digimainosmarkkinasta oli viime vuonna jo yli kaksi kolmasosaa.
Suomalaisen median taloudellisen toimintaympäristön parantamiseksi ideoita ei tarvitse etsiä kaukaa – riittää, kun katseen kääntää läntisiin naapurimaihimme. Molemmat ovat raportissa Suomea edellä taloudellisen mittarin pistemäärän osalta. Sekä Ruotsissa että Norjassa on olemassa oleva mediatukijärjestelmä. Lisäksi molemmissa maissa lehdistön arvonlisäveroprosentti on Suomea matalampi – Norjassa se on nollassa. EU antoi jäsenvaltioilleen muutama vuosi sitten oikeuden laskea lehdistön arvolisäveron 0–5 prosentin välille. Tämä mahdollisuus kannattaisi ehdottomasti hyödyntää tukemaan uutismedian toimintakykyä haastavassa toimintaympäristössä myös Suomessa.