Ammattikoululaiset eivät saa kunnon oppimateriaaleja
Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee suuri määrä nuoria, joilla ei ole riittävää lukutaitoa ammatissa tai yhteiskunnassa pärjäämiseen. Muutoksia on tehtävä paitsi kilpailukyvyn myös yhteiskuntarauhan vuoksi.
Ammattikoulutuksessa lukutaidottomia
Vuonna 2022 yli viidennes peruskoulunsa päättäneistä oli lukutaidottomia siten, etteivät kyenneet ymmärtämään lukemaansa sivun mittaista tekstiä. Vajaa puolet oli PISA-tutkimuksen mukaan alle sen tason mitä työelämässä tai jatko-opinnoissa tarvitaan. Vuonna 2025 kaksi viidesosaa, 39 % peruskoulun päättäneistä haki ammatilliseen opetukseen.
Jos uskaltaudumme ajattelemaan, että heikosti lukevat eivät ole päätyneet kovin suurelta osalta lukio-opintoihin, maalaavat tutkimustulokset synkän kuvan ammattikouluun tähtäävien, siellä opiskelevien ja kohta ammatissa toimivien kyvystä toimia tekstien maailmassa. Miten mahtaa heikosti lukutaitoinen ymmärtää työohjeet, lukea työturvallisuusmääräyksiä tai tehdä ehdotuksia työmaakokouksessa, jossa pohja-aineisto on kirjallista?
Teksti takaisin kouluun
Tilanne ei ole nykyisten ammattikoululaisten syytä. Rakenteissa on merkittäviä vikoja, jos voi kulkea läpi yhdeksän koululuokkaa ilman että oppii lukemaan. Asian voivottelu ei auta heitä nyt, vaan heidän hyväkseen on tehtävä mitä vielä tehtävissä on. Lukemista on lisättävä ammatilliseen opetukseen. Tämä tarkoittaa kirjallisia aineistoja paitsi suoraan tulevaan ammattiin kohdistuvissa opinnoissa, myös niin sanotuissa yleissivistävissä aineissa.
Kuusitoistavuotiaan ehdottomassa mielessä ”ei mun mitään äikkää tartte opetella, musta tulee LVI-asentaja” on jollain tavalla ymmärrettävä ajattelutapa, mutta opettajien ja rehtorien osalta ei. He tietävät, etteivät työurat ole nykyaikana vain yhden ammatin harjoittamista, vaan elämän varrella joutuu usein vaihtamaan toiselle uralle tai ainakin päivittämään osaamista moneen kertaan. Ammatin opiskellut saattaa myös joutua työttömäksi työnhakijaksi, anomaan työttömyystukea verkossa ja laatimaan työhakemuksia. Lukutaidottomalle ei siinä tilanteessa hyvä heilu.
Vaikka toisen asteen opiskeluun ja sen edellyttämiin välineisiin ja oppimateriaaleihin tulisi löytyä rahoitusta toisen asteen maksuttomuuden myötä, ammattikouluissa ei juurikaan satsata kirjallisiin oppimateriaaleihin. Kun peruskoulussa käytettiin vuonna 2023 oppilasta kohden 143 € vuodessa kirjallisiin oppimateriaaleihin, ammattikouluissa vastaava luku oli alle 6 €.
Vaikka perus- ja ammattiopinnot ovat luonteeltaan hyvin erilaisia, antaa tilasto lohduttoman kuvan siitä, kuinka vähän amislaiset laadukkaalle kirjalliselle oppimateriaalille altistuvat. On ilmeistä, että jos oppikirjallisuuteen ei satsata, ammattikoululaiset joutuvat opiskelemaan jollain muulla, vaikka itse tehdyillä sälämateriaaleilla. Siten he ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa paitsi suhteessa toisiinsa, myös ikätovereihinsa lukiossa, joille on varattu yli 300 € per vuosi oppimateriaaleihin.
Työmarkkinat ovat Suomea suuremmat
Suomalaisen ammatillisen koulutuksen läpikäyneet eivät kilpaile työpaikoista vain suomalaisten kanssa. EU:n vapaa työvoiman liikkuvuus laajentaa suomalaisten yritysten rekrytointialuetta. Jo nyt monissa yrityksissä on otettu vähintään toiseksi kieleksi englanti. Puhutun suomen kielen ymmärtäminen ei siis muodosta enää kilpailuetua. Vaikka puhuminen englanniksi sujuu monilta nykynuorilta jopa kadehdittavan hyvin, ei lukutaidoton ymmärrä lukemaansa myöskään englanniksi. Siten merkityksellisemmäksi nousee, miten työntekijä ymmärtää englanninkielisiä kirjallisia ohjeita. Tällöin englantia puhuva lukutaitoinen muualta saapuva on kotimaista lukutaidotonta paremmassa asemassa.
Lukutaidottomuuden vuoksi ilman työtä jäänyt suomalaisen ammattikoulun kasvatti on perustellusti pettynyt. Miten hän ottaa vastaan pärjäämättömyytensä työmarkkinoilla? Tämän pettymyksen purkautuminen on uhka yhteiskuntarauhalle.
Asennetaan siis ensi tilassa lukutaito takaisin ammattiopetuksen keskeisiin vaatimuksiin. Opetetaan myös medialukutaitoa. Huolehditaan suomalaisen työvoiman tuottavuudesta ja kilpailukyvystä sekä työturvallisuudesta.