20.6.2018

Parlamentaariset yleisradiotyöryhmät: Ruotsi selätti Suomen

Parlamentaarinen maaottelu mediamarkkinoiden reilun kilpailun edistämisessä päätyy Ruotsin selkeään voittoon paitsi raportin laajuudessa, myös sisällön laadussa.

Satu_Kangas_2018_kuva_305_355px
Kirjoittaja on Medialiiton lakiasiainjohtaja Satu Kangas.

Ruotsin parlamentaarinen public service -komitea julkisti loppuraporttinsa 19.6.2018. Raportti on ruotsalaiseen tapaan perusteellinen ja laaja, 367 sivua. Vastaavan työn teki Suomessa pari vuotta sitten parlamentaarinen Yleisradio-työryhmä, tuloksenaan yhdeksän sivun loppuraportti.

Parlamentaarinen maaottelu päätyy Ruotsin selkeään voittoon paitsi raportin laajuudessa, myös sisällön laadussa. Nostan esimerkkeinä seuraavat kolme kohtaa.

1. Julkisen yleisradiopalvelun tehtävän selkiyttäminen

Ruotsin komitea ehdottaa tehtävänannon selkiyttämistä seuraavalla lupakaudella siten, että julkisen palvelun ydintoimintaan kuuluu radio- ja televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen sekä niiden tarjolle asettaminen julkisen palvelun yhtiöiden (SR, SVT ja UR) omilla sivustoilla. Ydintoimintaa täydentävät toiminnat komitea ehdottaa pysytettäviksi ennallaan, toisin sanoen ydintoimintoja tukevina ja kehittävinä toimintoina. Uutta on se, että sekä ydintoiminnassa että täydentävissä toiminnoissa fokuksen on oltava selkeästi liikkuvassa kuvassa ja äänessä.

Suomen parlamentaarinen työryhmä ehdotti julkisen palvelun tehtävään vain vähäisiä, lähinnä kosmeettisia muutoksia. Aiemmin tarjonta oli valtakunnallisen tarjonnan ohella suunnattava alueellisesti, työryhmän ehdotuksen mukaan maakunnallisesti. Lisäksi erityistehtävissä mainittu monikulttuurisuus vaihdettiin kulttuuriseksi moninaisuudeksi.  Ruotsissa julkisen palvelun tehtävänanto on jo lähtökohdiltaan ollut selkeämpi kuin Suomessa ja parlamentaarinen komitea on nyt edellyttänyt siihen merkittävää parannusta: fokusointia liikkuvaan kuvaan ja ääneen. Suomen työryhmä ei kyennyt vastaavaan painopisteiden asettamiseen, vaan jätti tehtävän edelleen epäselväksi.

2. Julkisen palvelun markkinavaikutukset ja yhteistyö paikallisten uutistoimijoiden kanssa

Parlamentaarinen Yleisradio-työryhmä kannusti raportissaan Yleisradiota yhteistyön lisäämiseen yksityisten mediayhtiöiden kanssa. Julkisen palvelun markkinavaikutukset työryhmä sivuutti täysin. Vastaantulona yksityisen median suuntaan oli digitaalisten sisältöjen alennetun arvonlisäverokannan puoltaminen sekä ehdotus työryhmän asettamiseksi etsimään keinoja turvata kaupallisen tv-uutistoiminnan jatkuvuus – asioita, jotka eivät suoraan liity julkiseen palveluun.

Ruotsin parlamentaarinen komitea käsittelee loppuraportissaan myös yhteistyötä, mutta suhtautuu journalistiseen yhteistyöhön kriittisesti median moniarvoisuuden ja terveen kilpailun edistämisen kannalta. Komitea korostaa vakaan julkisen rahoituksen tuomaa erityisasemaa ja julkisen palvelun yhtiöiden vastuuta mediamarkkinoiden toimivuudesta ja elinvoimasta. Julkisen palvelun on toimittava nöyrästi (ödmjukt) suhteessa muihin uutismedioihin. 

Ruotsin komitea on Suomen työryhmää avoimempi tunnustaessaan sen tosiasian, että julkinen yleisradiopalvelu vaikuttaa merkittävästi mediamarkkinoiden toimintaan. Suomessa pää pistettiin pensaaseen eikä Yleisradiolta edellytetty tässä suhteessa vastuun ottamista. 

3. Julkisen palvelu suhde sosiaaliseen mediaan ja verkkoalustoihin

Suomen Yleisradio-työryhmä ei käsitellyt lainkaan julkisen palvelun suhdetta sosiaaliseen mediaan ja globaaleihin verkkoalustoihin. Yleisradio onkin erittäin laajasti läsnä sosiaalisessa mediassa ja tuottaa ulkopuolisille kaupallisille verkkoalustoille myös sisältöjä, joita ei lähetetä radiossa tai televisiossa.

Ruotsin parlamentaarinen komitea päätyi asiaa perusteellisesti analysoituaan siihen, että julkisen palvelun yhtiöiden on riippumattomuutensa turvaamiseksi priorisoitava omia julkaisualustojaan. Sisältöjä ei saa välittää yksinomaan sosiaalisessa mediassa tai globaaleilla verkkoalustoilla. Läsnäolo alustoilla voi kuitenkin olla perusteltua yhtiöiden omasta tarjonnasta kertomiseksi ja yleisön kanssa käytävää dialogia varten.

Julkisen yleisradiopalvelun roolia nopeasti muuttuvassa mediaympäristössä on hyvä arvioida jatkuvasti, sillä palvelu on erittäin merkittävässä roolissa markkinoilla. Keskustelua kannattaa Suomessakin jatkaa.