Yleisradion rahoitus tulee ohjata julkisen palvelun ydintehtävään
Parlamentaarisen Yleisradio-työryhmän ehdotus merkitsee vain pientä muutosta valtion yleisradioyhtiön budjettiin. Medialiitto pitää työryhmän esitystä puolueiden ennakkokantoihin nähden laihana kompromissina.
Indeksikorotusten jäädyttäminen kolmeksi vuodeksi tarkoittaa, että Yleisradiolle valtion budjetissa osoitettava määräraha pysyy ennallaan vuoteen 2027 saakka. Yleisradion määrärahasta perittävää arvonlisäveroa korotetaan jo hallitusohjelmassa sovitusti 10 prosentista 14 prosenttiin, mutta vasta vuonna 2026.
”Yleisradion toiminnan rahoitus on sidoksissa kansalaisten maksukykyyn, ei yhtiön kuluihin tai investointitoiveisiin. On reilua, että myös valtion yleisradioyhtiö osallistuu edes pieneltä osin julkisen talouden säästötalkoisiin”, toimitusjohtaja Jukka Holmberg toteaa.
Rahoitusta olennaisempaa on Yleisradion tehtävän tarkempi määrittely ja sen valvonnan saattaminen yhtiöstä riippumattomaksi.
”Yleisradioyhtiön tulee keskittyä julkisen palvelun ydintehtävään, viemättä verovaroin elintilaa yksityisiltä medioilta. Verorahoitus on ohjattava yhteiskunnallisesti merkitykselliseen yleisradiotoimintaan ja erityisesti sellaiseen, jota ei mediamarkkinalla synny ilman julkista tukea.”
Medialiiton mukaan on ensisijaista, että Yleisradio luopuu viipymättä tekstimuotoisista verkkoartikkeleista, joilla ei ole EU-sääntelyn ja yleisradiolain edellyttämää liityntää liikkuvan kuvan tai äänen julkaisuihin. Näin säästetään kustannuksia ja vältetään Suomen ja Yleisradion toiminnan toteaminen EU:n valtiontukisääntelyn vastaiseksi EU-komission käsittelyssä.
Yleisradion valvonnasta vastaa tällä hetkellä Yleisradion hallintoneuvosto, joka on Yleisradion oma elin. Tehtävä tulisi siirtää esimerkiksi Traficomille tai Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.
Medialiitto pitää tärkeänä, että Yleisradion uudistaminen toteutetaan niin, että se turvaa suomalaisen moniarvoisen ja monipuolisen mediakentän tulevaisuuden. Etenkin paikallisella ja alueellisella lehdistöllä on korvaamaton merkitys sananvapaudelle, demokratialle ja tiedon huoltovarmuudelle.
Lisätiedot:
Jukka Holmberg, p. 040 735 1690