EU:n alustasäädöspaketista saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys
Euroopan unionin digipalvelu- ja digimarkkina-asetusehdotusten käsittely saatiin päätökseen komission, neuvoston ja EU:n parlamentin keskisissä trilogineuvotteluissa.
Digimarkkina-asetuksesta (DMA) poliittinen yhteisymmärrys saavutettiin 24.3. ja Digipalveluasetuksesta kuukautta myöhemmin, 23.4. Lopulliset asetustekstit edellyttävät vielä neuvoston ja parlamentin muodollisen hyväksynnän eri kieliversioineen. Asetusten on arvioitu tulevan voimaan alkuvuodesta 2023, jonka jälkeen on noin vuosi aikaa ottaa asetukset käyttöön. Asetukset ovat suoraan sovellettavissa jäsenmaissa eivätkä edellytä kansallista voimaansaattamista.
Hyväksyttyjen asetustekstien julkaisemisen jälkeen tullaan näkemään asetusten vaikutukset kotimaiseen media-alaan. Suomi on tehnyt avointa valmistelua sidosryhmien suuntaan asetusten neuvotteluprosessissa neuvostossa, ja hankkeen vastuuministeriöt ovat luvanneet myös esitellä lopputulosta kesäkuun alkupuolella EU-jaoston kokouksessa. Myös Euroopan parlamentissa Suomella oli aktiivinen rooli kantojen valmistelussa.
Käytettävissä olevien tietojen perusteella Medialiiton tavoitteiden toteutumisesta on tässä vaiheessa mahdollista todeta seuraavat alustavat päätelmät.
Digimarkkina-asetus sisältää hyviä kirjauksia media-alalle
Poliittisessa kompromississa toteutui media-alan kannalta toivottuja linjauksia. Portinvartija-alustat laajennettiin koskemaan alkuperäiseen asetukseen sisältyneiden hakukoneiden ja sosiaalisen median palveluiden lisäksi verkkoselaimia ja virtuaaliavustajia. Tämä oli radiotoimijoiden keskeinen tavoite.
Globaaleille portinvartijoille kuten Googlelle, Facebookille ja Amazonille asetetaan säädöksessä lähes kaksikymmentä velvoitetta ja kieltoa. Yksi keskeisistä velvoitteista, tasapuolisemmasta neuvotteluasemasta, kehittyi parempaan suuntaan trilogivaiheessa, kun oikeudenmukaisten, kohtuullisten ja syrjimättömien ehtojen noudattaminen yrityskäyttäjien kanssa neuvoteltaessa laajennettiin koskemaan sovelluskauppojen lisäksi sosiaalisia verkostoja ja hakukoneita.
Lisäksi parlamentin esittämät kohdennetun mainonnan rajoitukset verkkoalustoille poistettiin digimarkkinaehdotuksesta (DMA), ja siirrettiin ratkaistavaksi digitaalisten palvelujen asetuksen (DSA) yhteydessä. Medialiitto kannatti Suomenkin yleistä kantaa verkkomainonnan kohdentamisen tarkastelusta ensisijaisesti osana EU:n tietosuojasääntelyä.
Digipalveluasetukseen jäi epävarmuutta aiheuttavia kohtia
Medialiiton digipalvelusäädökselle asettama tavoite alan toimintaedellytysten tukemisesta suhteessa alustoihin jäi osittain toteutumatta.
Suomen trilogi-vaiheessa päivittämään kantaan tehdyt uudet linjaukset eivät sisältyneet poliittiseen kompromissiin. Ne koskivat kohdennetun verkkomainonnan tarkastelua osana EU:n tietosuojasääntelyä sekä median tuottamien sisältöjen aseman parantamista erittäin suurilla verkkoalustoilla. Erittäin suurille verkkoalustoille ei saatu kieltoa päätoimittajavastuulla julkaistun sisällön poistamisesta. Asetukseen jäi myös parlamentin vaateet kohdennetun verkkomainonnan kiristämisestä alustoilla muun muassa alaikäisiin kohdennettavan mainonnan kieltämisellä.
Nähtäväksi jää, toteutuvatko alustapaketin tavoitteet aidosti käytännössä, muuttuuko isojen digialustojen toiminta vastuullisemmaksi ja avoimemmaksi ja edistääkö se markkinoiden toimivuutta reilummalla kilpailulla.
Lisätietoja:
Riikka Tähtivuori
johtaja, elinkeinopolitiikka
+358 50 384 9454
riikka.tahtivuori@medialiitto.fi