Hakutulokset haulle: 1501

Mittarit sananvapaudelle

Raportin ydinkäsite on moniarvoisuus ja sen keskeisin tulos lista muuttujia, joiden avulla moniarvoisuutta on mahdollista todentaa ja mitata. Media- ja viestintäpolitiikan onnistumista määrittää vastaavasti valittujen toimenpiteiden moniarvoisuutta turvaava ja siten viime kädessä jokaisen sananvapautta edistävä vaikutus. Ehdotetun mittariston silmiinpistävin heikkous liittyy varmastikin julkisen palvelun median tehtävän puutteelliseen analyysiin. Kuten Euroopan yliopistoinstituutin Media pluralism monitor -tutkimuksessakin,…

Sananvapauden kärkikahinoita

Kukaan ei tunnu suuremmin yllättyneen siitä, että Suomi menetti pitkään hallussaan pitämänsä ykköspaikan kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä. Talven jatkunut kohu pääministerin viestinvaihdosta Ylen uutistoimituksen kanssa oli jo totuttanut meidät ajatukseen siitä, ettei sananvapaus ole itsestäänselvyys Suomessakaan. Kohun suhteen sananvapauteen voi mieltää kahdella, keskenään käänteisellä tavalla. Ensinnäkin on varmasti totta, että valtio, jonka pääministeri…

Lisää näkökulmia

Vuonna 2016 journalismin kestoteemoja olivat totuudenmukaisuus ja luottamus median totuudenmukaisuuteen. Puhe oikeista uutisista ja valeuutisista polarisoi vahvasti yleisön käsityksiä sananvapauden toteutumisesta ja median roolista yhteiskunnassa. Edes ajatus median moniarvoisuudesta ei juuri tätä vastakkainasettelua suhteellistanut, vaan tarjosi ennemminkin uuden jakolinjan moniarvoisten ja ei-moniarvoisten medioiden välillä. Aikakausmedian näkökulmilla on tälle keskustelulle vielä paljon annettavaa. Lienee aika turvallista…

Think Ink -innovaatiokilpailun voitto videon ja äänen yhdistävälle podcast-applikaatiolle

Jaetulle toiselle sijalle ylsivät lisätyn äänitodellisuuden mobiiliratkaisu Voconaut ja kuvan rajauksen mullistava Frameright. Kolmanneksi sijoittuivat mediamyynnin työkalu Superskills ja edutainment-alusta Newsverse. Suuruudeltaan 80 000–10 000 euron palkinnot on tarkoitettu ideoiden jatkokehittämiseen. Kilpailun voittaja VidCast on mobiililaitteisiin suunniteltu podcast-applikaatio. Matalan kynnyksen julkaisualusta yhdistää sekä ääntä että videoita tarjoten käyttäjälle mahdollisuuden valita kuunteleeko vai katseleeko hän –…

Viestintäalan tutkimussäätiö muuttuu Media-alan tutkimussäätiöksi

”Nimenmuutos tekee säätiön tarkoituksen läpinäkyvämmäksi toimialalle ja tutkijoille ja siten helpottaa apuraha- ja tutkimustukien hakemista”, toteaa säätiön johtaja Noora Pinjamaa. Media-alan tutkimussäätiö edistää painetun ja sähköisen sekä sisältölähtöisen digitaalisen median ja niihin läheisesti liittyvien toimintojen kilpailukykyä. Säätiö tukee liiketoiminnan ja teknologioiden tutkimus‐, kehitys ja innovaatiotyötä, koulutusta, osaamisen kehittämistä sekä mediaan liittyvien tarpeiden ymmärtämistä. Myös säätiön…

Verkkouutisista maksaa lähes viidennes suomalaisista

Kaikista tutkimukseen osallistuneista 37 maasta Suomessa uutisiin luotetaan eniten, ja perinteisellä kotimaisella uutismedialla on vahva asema myös verkossa. Suomalaiset hakevat uutisensa tyypillisesti suoraan uutismedian sivuilta sen sijaan, että löytäisivät ne sosiaalisen median tai jonkun muun kolmannen osapuolen kautta. Tämä trendi näyttää jopa vahvistuvan. Uutismedian ongelma on ollut se, että suomalaiset ovat tottuneet maksuttomiin verkkouutisiin, ja…

Media-ala hyödyntää tekoälyä ja data-analytiikkaa yhä kattavammin

Suomalaiset media-alan yritykset hyödyntävät teknologisia innovaatioita yhä kattavammin, Medialiiton juuri julkaisemasta toimialastrategiatyöstä selviää. Keskeisimpiä teknologisia trendejä ovat tekoälyn soveltaminen liiketoiminnassa, keskustelubotit, data-analytiikka, virtuaalinen todellisuus ja puheohjaus. Näitä trendejä vievät voimakkaimmin eteenpäin globaalit jätit, kuten Facebook, Google, Alibaba ja Amazon. Medialiiton toimialastrategiatyöstä käy ilmi, että muun muassa tekoälysovelluksia on Suomessa media-alalla käytössä sisällöntuotannon tukena jo useammissa…

Media-alan tulevaisuusselvitys tarjoaa tukea yritysten strategiatyöhön

Media-alan tutkimussäätiön rahoittaman media-alan tulevaisuusselvityksen tarkoituksena on kuvata, miltä median ja mediayritysten mahdolliset tulevaisuudet voivat näyttää vuonna 2035. Selvitys tarjoaa uutta tietoa, ajankohtaista näkemystä ja käytännöllisiä työvälineitä mediayritysten strategiatyön, päätöksenteon ja tulevaisuuden kasvun tueksi. Neljä skenaariota ennakoinnin tueksi Selvityksessä esitellään neljä mediaskenaariota: ”Media jatkumolla”, ”Taistelu informaatiosta”, ”Journalismin renessanssi” ja ”Viihteen voima”. Ne eivät ole ennusteita…

Kuluttajat suhtautuvat varauksella tekoälyn luomaan mediasisältöön

Enemmistö (57 %) työikäisistä suomalaisista suhtautuu neutraalisti ja noin neljännes (27 %) kielteisesti tekoälyllä tuotettuun mediasisältöön. Kielteisiä ajatuksia herää sisällön virheistä, epäluotettavuudesta ja mahdollisesta manipuloinnista. Pieni osa (8 %) näkee tekoälyn tuomat mahdollisuudet myönteisesti. Digitaaliset edelläkävijät suhtautuvat myönteisimmin tekoälyn luomaan sisältöön. Koneäänellä luetut sisällöt eivät vielä suosittuja Koneäänisiä uutisia ja audioartikkeleita seuraa vain noin kymmenesosa…

Yhä useampi suomalainen lukee verkkouutisia ainoastaan älypuhelimelta

Älypuhelimen merkitys uutisvälineenä vahvistuu edelleen. Kun vielä aikaisemmissa tutkimuksissa älypuhelin oli tietokonetta täydentävä keino seurata uutisia, siitä on nyt tullut yhä useammalle pääasiallinen tai ainoa verkon uutisväline. Ikäluokkien välillä on kuitenkin huomattavia eroja Älypuhelinta pitää pääasiallisena verkon uutisvälineenään 70 prosenttia 18–24-vuotiaista suomalaisvastaajista, kun 55 vuotta täyttäneillä osuus on vain 19 prosenttia. Kotimaisella uutismedialla vahva asema…