Hakutulokset haulle: 1501

Verokonejournalismia ja tietosuojaa

Tiedotusvälineiden valitukset verohallinnon mediapalvelua koskevasta tietosuojatulkinnasta ovat parhaillaan hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Valituksissa kysymys on mm. siitä, ketä tietosuojalain ns. sananvapauspoikkeus (27 §) koskee, eli tuottaako verohallinto mediapalveluaan lainkohtaan kirjattua journalistista tarkoitusta varten. Tämänvuotisessa julkistuksessa verohallinto soveltaa vielä viimevuotista, Medialiiton näkemyksen mukaan virheellistä laintulkintaansa. Kokonaan uuden näkökulman verotietokeskusteluun toivat asianajotoimisto Merkuriuksen juristit Ida Koskinen ja Jussi Lampinen…

Julkisuutta, henkilötietoja ja sananvapautta

Tästä lienee helppo olla yhtä mieltä, sillä suhde on nykyisellään enemmän kuin monimutkainen. Sen sijaan se, kenen toimijan tai minkä oikeuden eduksi asiaa tulisi selventää, varmasti jo jakaa mielipiteitä. Uskaltaisin veikata, että juuri tässä on yksi tämän hetken tärkeimmistä sananvapauden haasteista, ainakin jos puhutaan nimenomaan ammattimaisesta journalismista. Tyypillisessä journalistisessa toiminnassa riski syyllistyä esimerkiksi laittomaan uhkaukseen,…

Maalina sananvapaus

Ajatus vihapuheen määrittelemisestä rikoslakiin on vähitellen täsmentynyt keskustelunavaukseksi maalittamisen kriminalisoinnista, mikä saattaa oikein rajattuna olla perusteltua. Rikoslain niin kutsuttujen sananvapausrikosten tunnusmerkistöt ovat peräisin ajalta, jolloin julkisuus toimi vielä monilta osin eri logiikalla kuin nyt, ja ne saattavat hyvinkin kaivata päivittämistä. Helppoa tunnusmerkistön rajaamisesta maalittamisen osalta tuskin kuitenkaan tulee. Selvää ainakin on, että myös sellainen kritiikki,…

Lisää monimuotoista kotimaista

Paperi kuvaa osuvasti nimenomaan liikenteen ja viestinnän infrastruktuuriministeriön tehtäväkenttää. Mediapolitiikka puolestaan on nykyisellään usein enemmän sivistys-, kulttuuri-, tiede- tai demokratiapolitiikkaa kuin varsinaista viestintäpolitiikkaa. Virkamiesnäkemyksen lyhyt silmäys media-alaan osuu toisaalta oikein hyvin maaliinsa. Yhteiskunta tarvitsee monimuotoista ja laadukasta kotimaista mediasisältöä, ja sen tarjonnan edellytyksistä on myös politiikassa pidettävä aktiivisesti huolta. Kotimaisten toimijoiden vastapooliksi paperissa nimetään globaalit…

Malttia koulujen lupalappuihin?

Ratkaisussa paitsi tarkennettiin yleisön tiedonsaanti-intressin ja lapsen yksityiselämän suojan välistä rajaa, myös kumottiin selvin sanoin varsin yleinen harhakäsitys huoltajalta saadun luvan ratkaisevasta painoarvosta. Koska huoltajan valtuus edustaa lastaan on laissa sidottu tämän tarkoitukseen turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti, sillä on oikeudelliset rajansa. Huoltajuus ei oikeuta päättämään minkä tahansa…

Aikalisä tekijänoikeusuudistuksessa

Valiokunnan esitys oli toki luovan alan kannalta oikeasuuntainen kompromissi, minkä vuoksi myös eurooppalaiset kustantajat sitä laajalti tukivat, mutta ei varmastikaan ainoa oikea keino sovittaa tekijänoikeutta verkkoympäristöön. Kevään julkista keskustelua leimasi ennen kaikkea eri intressiryhmien into liputtaa vastapuoltensa viestintää aggressiiviseksi ja harhaanjohtavaksi. Nyt kesän alettua keskustelun laatu näyttää vähitellen jo parantuneen, ja tulevassa sääntelyssä yhteensovitettavat eri…

Mittarit sananvapaudelle

Raportin ydinkäsite on moniarvoisuus ja sen keskeisin tulos lista muuttujia, joiden avulla moniarvoisuutta on mahdollista todentaa ja mitata. Media- ja viestintäpolitiikan onnistumista määrittää vastaavasti valittujen toimenpiteiden moniarvoisuutta turvaava ja siten viime kädessä jokaisen sananvapautta edistävä vaikutus. Ehdotetun mittariston silmiinpistävin heikkous liittyy varmastikin julkisen palvelun median tehtävän puutteelliseen analyysiin. Kuten Euroopan yliopistoinstituutin Media pluralism monitor -tutkimuksessakin,…

Sananvapauden kärkikahinoita

Kukaan ei tunnu suuremmin yllättyneen siitä, että Suomi menetti pitkään hallussaan pitämänsä ykköspaikan kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä. Talven jatkunut kohu pääministerin viestinvaihdosta Ylen uutistoimituksen kanssa oli jo totuttanut meidät ajatukseen siitä, ettei sananvapaus ole itsestäänselvyys Suomessakaan. Kohun suhteen sananvapauteen voi mieltää kahdella, keskenään käänteisellä tavalla. Ensinnäkin on varmasti totta, että valtio, jonka pääministeri…

Lisää näkökulmia

Vuonna 2016 journalismin kestoteemoja olivat totuudenmukaisuus ja luottamus median totuudenmukaisuuteen. Puhe oikeista uutisista ja valeuutisista polarisoi vahvasti yleisön käsityksiä sananvapauden toteutumisesta ja median roolista yhteiskunnassa. Edes ajatus median moniarvoisuudesta ei juuri tätä vastakkainasettelua suhteellistanut, vaan tarjosi ennemminkin uuden jakolinjan moniarvoisten ja ei-moniarvoisten medioiden välillä. Aikakausmedian näkökulmilla on tälle keskustelulle vielä paljon annettavaa. Lienee aika turvallista…

Vaikenevia ja vaiennettuja

Lakiluonnoksen perusteluissa keskeisessä roolissa oli ns. vaientamisvaikutus (en. chilling effect), joka on viime kuukausina noussut esiin parissa muussakin selvitys- ja valmistelupaperissa. Vaientamisvaikutus on läheistä sukua itsesensuurille. Kyse on tyypillisesti vaikuttamisesta, jolla toinen saadaan luopumaan osallistumisesta keskusteluun – sananvapauden käyttämisestä tavalla, joka saa jonkun muun jättämään osan omaa sananvapauttaan käyttämättä. Oma vaientamisvaikutuksensa on toki lainsäädännölläkin, mutta…