Työn murros edellyttää uutta osaamista

Keskustelu työn murroksesta on saanut uuden käänteen. Aiemmin sitä hallitsi huoli ammattien katoamisesta eli niin sanottu robottiuhka. Eri maiden tutkimuslaitokset tekivät laskelmia, kuinka monta prosenttia ammateista tai työtehtävistä katoaisi älykkään automaation myötä. 

Nopeasti kävi ilmi, ettei laskelmilla ole kovin paljon merkitystä. Teknologian kehitys on vain yksi työllisyyteen ja ammatteihin vaikuttava tekijä. Demografia, lainsäädäntö, talouden syklit ja yritysten kyvykkyys ottaa uutta teknologiaa käyttöön vaikuttavat yhtä lailla, elleivät enemmän.

Osaajapula kasvaa

Nyt huomio on kiinnittynyt ongelmaan, joka jo tuntuu arjessa ja jonka vaikutus vain kasvaa. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan välillä tuntuu olevan yhä syvenevä kuilu. Tilanne on samankaltainen kaikissa länsimaissa. On runsaasti tehtäviä, joihin ei ole tarpeeksi joko hakijoita tai kyllin kyvykkäitä osaajia. Suomessa tällaiset osaajapula-alat ovat monikertaistuneet parissa vuodessa: niitä oli viime vuonna yli 40. Yli puolet yrityksistä kertoi kesällä tehdyssä kyselyssä rekrytointivaikeuksista. 

Vaikeus täyttää avoimia paikkoja ei ole yhtäkkinen ilmiö, se on kasvanut trendinomaisesti jo vuosia. Suomessa nousukausi nosti asian esiin. Etenkin ICT-alojen ammattilaisten tarve on merkittävästi suurempi kuin alalta vuosittain valmistuvien määrä. Pulaa on myös rakennus- ja terveydenhoitoalan henkilökunnasta. 

Henkilöstökoulutus on vähentynyt

Osaajapulalla on rinnakkaistrendi: Yritykset ovat vähentäneet oman henkilökunnan koulutuksen resursseja jo pari vuosikymmentä. Tilastokeskuksen Aikuiskoulutustutkimuksen mukaan henkilöstökoulutuksen määrä on laskenut koko 2000-luvun ja nyt ollaan vuoden 1990 tasolla. 

Asenteet alkavat todennäköisesti muuttua, ja uusia aloitteita osaamisen kehittämiseen ja muunto- sekä täydennyskoulutukseen viritellään useilla aloilla, myös mediassa. Erityisen myönteistä on, että myös media-alalla yritykset, yliopistot, aikuiskoulutusinsitituutiot, liitot ja säätiöt hakevat uudenlaisia, nopeita yhteistyön malleja, jotka vastaavat akuutteihin tarpeisiin. Toinen kiinnostava ja varmasti kasvava ilmiö on yritysten omat koulutusohjelmat, mediassa esimerkiksi Alma Median koodaajaohjelma. 

Työntekijöiden ja yritysten oltava hereillä

Työn murroksessa työntekijällä itsellään on myös enemmän vastuuta oman osaamisensa kehittämisestä kuin aiemmin, etenkin median kaltaisilla jatkuvan muutoksen aloilla. Työelämätutkijoiden mukaan murrosaloilla on erityisen suuri vaara, että työntekijä ”ajautuu ulos työmarkkinoilta” ikään kuin huomaamattaan, tiedostamatta kyllin selkeästi oman alansa suuntaa tai ammattitaitonsa vanhenemista. 

Työn murroksessa yhä useampi vaihtaa alaa tai ammattia. McKinseyn vuoden 2018 alussa ilmestyneen raportin mukaan todennäköisesti 375 miljoonaa työntekijää on globaalisti alan vaihdoksen edessä vuoteen 2030 mennessä. Pääministeri Juha Sipiläkin on todennut, että miljoona suomalaista pitää kouluttaa uudelleen kymmenessä vuodessa.

Työn murroksessa katoaa töitä, työpaikkoja ja ammatteja, mutta samalla syntyy uusia tarpeita ja mahdollisuuksia. Niiden hyödyntäminen vaatii hereilläoloa työntekijöiltä ja uudenlaisia, käytännönläheisiä tapoja toimia yrityksiltä. 

Marjaana Toiminen
yrittäjä, johdon konsultti 
MindMill Network Oy

Medialiiton johdolla on keväällä 2018 tehty toimialastrategiatyötä, jonka tarkoituksena on palvella media-alalla toimivia yrityksiä niiden omassa työskentelyssä. Strategiatyössä on huomioitu myös ne vaatimukset, jotka työn murros ja teknologia asettavat osaamisen kehittämiselle ja kouluttautumiselle. Toimialan strategiatyön materiaalit on koottu www.media2030.fi -verkkopalveluun.