Suomi on sananvapauden kärkimaita. Lukemisen vaikutukset heijastuvat myönteisesti kaikkialle yhteiskuntaan ja luovat perustaa Suomen menestymiselle. Elinvoimainen media tuottaa vastustuskykyä harhaanjohtavaa viestintää ja vihamielistä vaikuttamista vastaan.

Nykyisellään Suomi verottaa lukemista keskeisiä verrokkimaita ankarammin, kymmenen prosentin verokannalla. Euroopan unionin arvonlisäverojärjestelmän uudistus mahdollisti sen, että kirjat ja lehdet sekä painetuissa että digitaalisissa muodoissaan voidaan nyt sijoittaa Suomessakin arvonlisäveron nollaverokantaan.

Arvonlisäverokannan alentaminen on yksi mediapolitiikan parhaista työkaluista. Keventämällä lukemisen verotusta edistetään tiedonvälitystä, kulttuuria ja oppimista kilpailuneutraalilla tavalla ja puuttumatta sananvapauteen.

Median mainostulot hiipuvat nopeasti mainonnan siirtyessä yhä enemmän kansainvälisille alustoille. Tilaajatuotot ovat jo nyt lehtien merkittävin rahoitusmuoto. Pienellä kieli- ja kulttuurialueella nykyisen laajuista tarjontaa on tulevaisuudessa erittäin vaikeaa ylläpitää.

Keinoja tukea kotimaista mediaa on viime vuosina etsitty ahkerasti. Suomessa mediaa ei tueta kuten muissa Pohjoismaissa. Nyt tehokas keino on olemassa. Arvonlisäveron alentamisen etu on, että päättäjien ei tarvitse arvottaa erilaisia sisältöjä. Vaikutus kohdentuu tasapuolisesti kaikkiin sisältöihin, jotka lukija katsoo maksamisen arvoisiksi.

Arvonlisäveron lasku lisäisi hintojen alentumisen kautta kirjojen ja lehtien kysyntää. Se kasvattaisi alan nettomyyntiä ja työllisyyttä. Kannattavuuden parantumisella olisi positiivinen vaikutus kuluttajille tarjottaviin julkaisuihin ja journalismiin kohdistuviin investointeihin.

Kaikkien digitaalisten ja painettujen sanomalehtien, aikakauslehtien ja kirjojen alv:n alentaminen nollaan vähentää julkisia verotuloja noin 130 miljoonaa euroa. Muutoksen kerrannaisvaikutukset lisäävät tuotantoa ja työllisyyttä, mikä kasvattaa verotuloja noin 39 miljoonaa euroa. Siten verotulojen pienenemä olisi noin 90 miljoonaa euroa.

Alentamalla veroa Suomi mahdollistaa investoinnit tulevaisuuden mediapalveluiden muotoiluun. Verkkoympäristössä veronkevennys lisää ammattimaisen luotettavan journalismin tarjontaa ja kaventaa informaatiovaikuttamisen kaikupohjaa.

Nollaverokannan tulee koskea myös yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenjulkaisuja nykyistä laajemmin niiden ilmestymistiheydestä riippumatta.

Ratkaisuehdotuksemme

Hallitus muuttaa arvonlisäverolakia siten, että sanomalehtiin, aikakauslehtiin ja kirjoihin sovelletaan nykyisen 10 prosentin verokannan sijaan nollaverokantaa.