Medialiitto

Työmarkkinatieto jäsenille
Yhteystiedot
  • fi
  • en
  • sv
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Korona ja media-ala
    • Tapahtumat
    • Agendalla
    • Medialle
    • Uutiskirje
  • Työmarkkinat
    • Työmarkkinatoiminta
    • Työehtosopimukset
  • Elinkeinopolitiikka
    • Edunvalvonta
    • Tavoitteet
    • Periaatteet
    • Lausunnot
    • Hallitusohjelmatavoitteet 2019–2023
  • Uusi kasvu
    • Tavoitteet
    • Toimenpiteet
    • Alan koulutukset
  • Toimialatieto
    • Tilastot
    • Mediafaktat
  • Medialiitto
    • Esittely
    • Hallinto
    • Strategia
    • Jäseneksi
    • Jäsenluettelo
    • Säännöt
    • Vuosikertomukset
    • Työpaikat
Yhteystiedot
  • fi
  • en
  • Etusivu
  • /
  • Elinkeinopolitiikka
  • /
  • Hallitusohjelmatavoitteet 2019–2023
  • /
  • Kilpailu
  • /
Kilpailu
  • Edunvalvonta
  • Tavoitteet
  • Periaatteet
  • Lausunnot
  • Hallitusohjelmatavoitteet 2019–2023
    • Verotus
    • Kilpailu
    • Jakelu

Kilpailu

Tasapainotetaan kilpailuedellytyksiä

Riippumaton, moniääninen media on olennainen osa toimivaa demokratiaa. Media välittää tietoa ja tarjoaa väylän faktapohjaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Yhteiskuntaa rakentavan roolinsa ohella yksityiset mediayritykset ovat liiketoimintaa. Kotimaiset media-alan yritykset työllistävät suoraan noin 22 000 henkilöä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 4,6 miljardia euroa. Lehtien ja kirjojen kustantaminen muodostaa 64 prosenttia mediataloudesta. (Sis. Tilastokeskuksen toimialaluokituksen luokat 18, 58 ja 60.)

Sanoma- ja aikakauslehtien kustantaminen rahoitetaan mainosmyynnillä ja kuluttajamyynnillä. Molemmat tulorahoituksen kivijalat ovat viime vuosina horjuneet. Vaikka digitaalinen myynti kasvaa, kasvu ei riitä kompensoimaan painettujen lehtien myynnin laskua. Tämä tarkoittaa, että edellytykset ammattimaisen journalismin tuottamiselle heikentyvät.

Mainosmyynnissä mediayritykset kilpailevat Googlen ja Facebookin kaltaisten alustayritysten kanssa. Näiden kahden yhtiön osuus digitaalisista mainosmarkkinoista on Suomessa jo yli puolet, ja osuus kasvaa. Alustayhtiöt, toisin kuin kotimaiset mediayritykset, eivät investoi suomalaisiin sisältöihin.

Sosiaalisessa mediassa ja hakupalveluissa osa palvelujen sisällöistä on mediasisältöjä, kuten lehtien otsikoita, artikkeleita ja kuvia. Kustantajien tuottamat sisällöt houkuttelevat alustayhtiöiden palveluihin kuluttajia, joiden käyttäjädatan alustayhtiöt muuttavat tehokkaasti rahaksi. Kustantajat tekevät sisältöinvestoinnit, alustayhtiöt keräävät rahat. Tästä ilmiöstä puhutaan EU-yhteyksissä arvokuiluna (value gap) eli eurooppalaisten tekijöiden ja sisältöyritysten tuottaman arvon siirtymisenä yhdysvaltalaisille alustayhtiöille.

Kotimaisiin mediayrityksiin nähden globaalit alustayhtiöt ovat jättiläisiä. Niiden markkinavoima on valtava. Taloudellisten vaikutusten ohella alustayhtiöillä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia – osin myönteisiä, osin kielteisiä. Esimerkiksi disinformaation levittäminen, vihapuhe sekä vaikuttaminen vaaleihin ja kansanäänestyksiin ovat viime vuosina nousseet julkisen huomion kohteeksi.

Alustatalouden monimutkaisissa ekosysteemeissä tasapuolisen kilpailun edellytykset ovat ratkaisevan tärkeät. Valtavat datamassat, skaalattavat palvelut ja ylivoimaiset taloudelliset voimavarat tuovat teknojäteille luontaista kilpailuetua. Sääntelyllä on tärkeää varmistaa, ettei alustayhtiöiden asema vahvistu entisestään sen vuoksi, että niitä koskeva sääntely on kevyempää tai muutoin epätasapuolista. Tämä koskee esimerkiksi verotusta ja mainonnan sääntelyä.

Digitaalisiin markkinoihin sisältyvät myös julkisen vallan rahoittamat mediapalvelut. Suomessa Yleisradion tekstimuotoiset verkkopalvelut (yle.fi ja svenska.yle.fi) sekä Uutisvahti-sovellus kilpailevat lehdistön verkko- ja mobiilipalvelujen kanssa. Lehtien on vaikea kilpailla ilmaista julkistarjontaa vastaan maksullisin sisällöin. Mainosrahoituksen supistuessa ja printtilevikkien laskiessa digitaalisten sisältöjen maksullisuus on kuitenkin ainoa kestävä tapa turvata moniäänisen journalismin tulevaisuus Suomessa.

Ratkaisuehdotuksemme

Vaikutetaan EU-sääntelyyn edistämällä aloitteita, jotka tasapainottavat kilpailuedellytyksiä sisältöä tuottavien yritysten ja erilaisten verkkoalustojen välillä. Pidättäydytään media-alan kustannuksia lisäävästä tai tuloja vähentävästä kansallisesta lisäsääntelystä.

Kannustetaan investointeja laadukkaaseen sisällöntuotantoon huolehtimalla korkeatasoisesta tekijänoikeussuojasta. Säädetään lehtikustantajille EU:n komission ehdottama oikeus sopia omien sisältöjensä digitaalisesta käytöstä.

Päivitetään Yleisradiolaki mediamarkkinoiden terveen ja toimivan kilpailun näkökulmasta. Yleisradion tehtävänä on tarjota laadukasta audiovisuaalista ohjelmistoa, eikä kilpailla lehdistön kanssa verkkolehtien ja mobiiliuutisten julkaisemisessa.

 

Lisätietoja

Riikka Tähtivuori.
Riikka Tähtivuori johtaja, elinkeinopolitiikka puh. +358 50 384 9454 riikka.tahtivuori@medialiitto.fi
Elias Erämaja.
Elias Erämaja ekonomisti; toimialajohtaja, graafinen teollisuus / hoitovapaalla 31.7. saakka puh. +358 40 747 1854 elias.eramaja@medialiitto.fi
Jaa sivu
Sanomalehtien Liiton logo

Medialiitto ry

Eteläranta 10, 00130 Helsinki
09 2287 7200
info@medialiitto.fi

Tarkemmat yhteystiedot

Työsuhdeneuvonta jäsenille

040 540 9514
(päivystys arkisin klo 9–16)
juristit@medialiitto.fi

Laskutustiedot

Medialiitto ry
PL 6361
00021 Laskutus
Y-tunnus: 1737319-6
Verkkolasku-osoite:
003717373196
Välittäjän tunnus: BAWCFI22
Välittäjä: Basware Oyj

Jäsenliitot

  • Aikakausmedia
  • Graafinen Teollisuus
  • RadioMedia
  • Suomen Kustannusyhdistys
  • Uutismedian liitto
  • Tietoa sivuista
  • Henkilötietojen käsittely
  • Palaute