Ylellä on oma vastuunsa median monimuotoisuuden säilymisessä
Julkinen keskustelu Ylen roolista ja tehtävistä on vuonna 2017 tehtyjen lainmuutosten jälkeen ollut vaisua. Keskustelua on kuitenkin hyvä jatkaa, sillä ongelmat eivät ole kadonneet.
Svenska Ylen raportit ruotsinkielisten sanomalehtien talousvaikeuksista saivat Loviisan Sanomien päätoimittajan Arto Henrikssonin muistuttamaan, että Yle itse on iso osa median ongelmaa.
Yle vastasi saamaansa kritiikkiin verkkosivuillaan otsikolla ”median monimuotoisuus on kaikkien etu”. Ylen vastaus ansaitsee pari jatkokommenttia.
Vastauksessaan Yle kieltäytyy näkemästä osuuttaan sanomalehtien talousvaikeuksiin. Ylen mukaan sanomalehtien ongelmien syynä ovat median uudet käyttötavat ja globaalien toimijoiden tulo markkinoille.
Google ja Facebook ovat vieneet Suomen digitaalisista mainosmarkkinoista jo yli puolet. Pitää siis paikkansa, että globaalit toimijat vaikuttavat lehtien mainosansaintaan.
Totta on myös se, että ihmiset käyttävät mediaa uusilla tavoilla. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat tutkitusti vaikuttaneet suomalaisen kustannusalan disruptioon.
Median käyttötapojen muutokset ja globaalien toimijoiden tulo markkinoille eivät kuitenkaan merkitse sitä, ettei Ylellä olisi vaikutuksia mediamarkkinoihin. Kun eduskunta ohjaa Ylelle vuosittain puoli miljardia euroa julkista rahaa, on päivänselvää, että kilpailu mediamarkkinoilla häiriintyy.
Kipeimmin Ylen aiheuttama häiriö osuu lehtien tulevaisuuden kannalta tärkeään digitaaliseen kuluttajamyyntiin – ei mainosmyyntiin, mihin Yle tuntuu keskustelua ohjaavan.
Toinen huomionarvoinen seikka Ylen vastauksessa on väite siitä, että Ylen julkisen palvelun tehtävä määritellään kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeista käsin, eikä suhteessa muuhun mediaan.
Lainsäätäjältä olisi suuri virhe säännellä julkista yleisradiopalvelua pitäen tiettyä yhtiötä itseisarvona ja ottamatta huomioon sen toiminnan vaikutuksia kilpailijoihin. Kielteiset kilpailuvaikutukset ovat haitallisia myös yhteiskunnan ja kuluttajien kannalta. Tästä syystä EU asettaa rajat valtiontuen käyttämiselle yleisradiotoimintaan. Medialiiton näkemyksen mukaan nämä rajat on Suomessa rikottu, ja siksi olemme tehneet asiasta valtiontukikantelun komissiolle.
Ylen peräänkuuluttama median monimuotoisuus toteutuu parhaiten hyvällä julkisen ja yksityisen median roolituksella mediamarkkinoilla. Julkisia varoja on perusteltua käyttää laadukkaisiin, yhteiskunnan kannalta hyödyllisiin televisio- ja radio-ohjelmistoihin. Niitä voidaan toki jakaa kaikilla alustoilla, myös verkossa. Ohjelmiin liittymätön tekstimuotoinen verkkojournalismi, toisin sanoen verkkolehtien kustantaminen, sen sijaan ei kuulu julkiseen yleisradiopalveluun. Se kuuluu lehdistön rooliin.
Jos Yle kantaa aidosti huolta suomalaisen lehdistön tulevaisuudesta, sen on tunnistettava oma roolinsa ja vaikutuksensa kansalaisille tuotettavan mediatarjonnan kokonaisuuteen. Medialiitto on omalta osaltaan valmis jatkamaan hyvää vuoropuhelua aiheesta.
Satu Kangas