Vastuullisuus tekoälyn käytössä suojaa ihmisen luovaa työtä
Generatiivisen tekoälyn rantauduttua muutama vuosi sitten niin julkiseen keskusteluun kuin työpaikoillekin moni luovan alan ammattilainen ja alalla työskentelevä huolestui. Mitä generatiivinen tekoäly tarkoittaa esimerkiksi kirja- ja kustannusalan näkökulmasta? Vähentyvätkö työtilaisuudet tai työpaikat, jos luovaa työtä aletaan tehostaa tai pahimmassa tapauksessa korvata generatiivisen tekoälyn työkaluilla? Kärsiikö laatu, jos osa luovasta työstä korvataan tekoälyllä aikaansaadulla materiaalilla?
Huoliin on syytä. Käytännössä monet kielimallit on koulutettu ilman oikeudenhaltijoiden lupaa tekijän- ja lähioikeuden suojaamilla teoksilla ja aineistoilla. Pääsääntöisesti suuret teknologiayhtiöt eivät halua paljastaa, mitä kaikkea heidän tarjoamansa tekoälyohjelmistot ovat syöneet. Päänvaiva siitä, että kustannettuja aineistoja käytetään ilman oikeudenhaltijoiden lupaa, yhdistää koko alaa. Myös täysin tekoälyllä aikaansaadut lopputulokset ovat herättäneet pelkoa siitä, miten laadukkaiden, ihmisten tekemien teosten tässä kilpailussa käy.
Tekoälyn mahdollisuuksista ja haasteista on tärkeää käydä avointa keskustelua koko alalla. Suomen Kustannusyhdistyksen sivuilla julkaistua, yhdistyksen kehitystyöryhmässä laadittua julkilausumaa tekoälyn käytöstä kustannusalalla voi pitää yhtenä keskustelunavauksena. Lausuman tavoitteena on nostaa esiin tekoälyn käyttöön liittyviä kysymyksiä kustannusalan näkökulmasta ja kannustaa kirja- ja kustannusalaa tekoälyn vastuulliseen käyttöön.
Tekoäly luovan työn apuna – ei sen korvaajana
Tekoälyn käytön yleistyminen ei ole muuttanut tekijänoikeutta ja sen perusteita. Vastuullisesti käytettynä tekoäly voi toimia luovan työn ja julkaisuprosessin tukena. Julkilausumassa tekoäly nähdäänkin nimenomaan apuvälineenä. Se voi sujuvoittaa ja nopeuttaa joitain prosesseja, mutta ei korvata kirjakustannusalan ydintä: ihmisen tekemää luovaa työtä.
Viime vuosina generatiivisesta tekoälystä on tullut osa monien asiantuntijatyötä ja myös luovaa työtä tekevien arkea, ja tekoälyn käytöstä on keskusteltu eri tekijäryhmien sisällä. Kustantamoilla on omia tekoälyn käyttöä koskevia sisäisiä ohjeita, mutta kirja- ja kustannusalalle ei ole vielä laadittu yhteisiä eettisiä tai muita periaatteita tekoälyn käytölle. Se on toki ymmärrettävää, koska generatiivinen tekoäly on melko uusi asia.
Merkittävä askel kohti konkretiaa otettiin tammikuussa, kun Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Suomen Kustannusyhdistys päivittivät yhdessä laadittuja hyvät käytännöt -dokumentteja, joiden tarkoitus on edistää sujuvaa kanssakäymistä kirjailijan ja kustantajan kustannussopimussuhteissa. Päivitetyissä dokumenteissa kannustetaan tekijöitä ja kustantajia keskustelemaan tekoälyn hyödyntämisen periaatteista ja teoksen suojaamisesta tekoälyn kouluttamiselta.
Nyt julkaistun julkilausuman lähtökohtana on, että vaikka tekoälytyökalut ovat jo vakiinnuttaneet asemansa osana kustantamoiden työtä, kustantajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojella tekijän teosta ja tekijänoikeutta. Tekoälyn käyttö ei muuta tätä. Onkin tärkeää haastaa alan edustajia pohtimaan myös sitä, mikä merkitys oman toiminnan ja koko alan kannalta on sillä, saako jokin tekoälyn avulla aikaansaatu lopputulos tekijänoikeussuojaa ja mikä merkitys vastaavasti on sillä, että sisällöistä vastaa ihminen.
Julkilausuman mukaan kirjan tekijöiden ja kustantajan välinen avoin keskustelu tekoälyn pelisäännöistä on ensiarvoisen tärkeää. Tekijöillä ja kustantajalla pitää olla yhtenevä käsitys tekoälyn roolista teoksen julkaisuprosessissa. Myös teoksen suojaamisesta tekstin- ja tiedonlouhinnalta ja tekoälyn kouluttamiselta tulee keskustella ja sopia.
Tekoälylinjaukset ovat osa vastuullisuutta
Kustantajia suositellaan määrittelemään oman yrityksensä tekoälylinjaukset, sillä niitä voi pitää osana yritysten vastuullisuutta. Kustantajan näkökulmasta vastuullisuus edellyttää muun muassa tekoälypalveluiden käyttöehtoihin perehtymistä sekä työntekijöiden ja kaikkien muiden julkaisuprosessin eri vaiheisiin osallistuvien henkilöiden ohjeistamista.
Kaikkien kirjan teko- ja julkaisuprosessiin osallistuvien on myös tärkeää olla tietoisia vinoumista, stereotypioista ja virheellisestä tiedosta, joita tekoäly voi tuottaa. Vastuullisuus sisältääkin myös vastuun kantamisen mahdollisissa ongelmatilanteissa: vastuuta ei saa eikä voi sysätä palvelulle.
Tekoälyteknologioiden kehitys on viime vuosina ollut nopeaa, ja kehitystä on vaikea ennustaa. Kustannusyhdistyksen julkilausuma on laadittu kirjoitushetken tilanteen mukaisesti ja sitä päivitetään tilanteen muuttuessa. Vaikka tilanne voi muuttua lyhyelläkin aikavälillä, avoin keskustelu ja mahdollisten alan yhteisten tekoälyn käytön periaatteiden hahmotteleminen tukevat osaltaan myös muiden yhteisten tavoitteiden sanoittamista.
Kustantajien ja tekijöiden olisi tärkeää olla samassa rintamassa muistuttamassa lainsäätäjiä siitä, että tekoälyinnovaatioita kehitettäessä ei saa olla vauhtisokea ja edetä innovaatiot edellä esimerkiksi lainsäädäntöä laadittaessa. Tekijänoikeudet tulee ottaa huomioon asianmukaisesti, kun kielimalleja ja tekoälyä sekä niitä koskevaa lainsäädäntöä kehitetään. Tämän tulisi olla koko alan yhteinen tavoite.