Turha maksaa sellaisesta, minkä saa ilmaiseksi
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -järjestön Taloustutkimukselta tilaama Nuorten tulevaisuusraportti julkaistiin elokuun lopulla. Raportin aiheina olivat työelämäodotukset sekä oman talouden hallinta. Kyselyyn vastasi noin 5 000 yläkoululaista ja toisen asteen opiskelijaa eri puolilta Suomea.
Tulevaisuusraportista ilmenee, että nuorten taloudellinen hyvinvointi on vahvasti yhteydessä kotitaustaan, erityisesti vanhempien koulutukseen ja työllisyyteen: mitä paremmin koulutetut vanhemmat, sitä luottavaisempi nuori. Tulos ei yllätä. Sama toistuu vuodesta ja kyselystä toiseen. Lääkkeeksi NYT tarjoaa muun muassa lisää talouskoulutusta opettajille ja lisää taloustietoa kaikille kouluasteille, jotta kotitaustan vaikutusta voidaan tasoittaa.
Raporttia kanssani kuunnelleet opettajat tuhahtelivat ärtyneinä. Mikä tahansa ongelma ilmenee, ratkaisuksi esitetään yleensä se, että koulun pitää korjata asia. Tunsin piston sielussani. Itsekin jatkuvasti jankutan, että opettajien pitäisi enemmän keskittyä mediakasvatukseen ja että journalismin tunnistaminen täytyy heti saada perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Kukaan meistä ei ota kantaa siihen, mitä asioita olisi syytä käsitellä vähemmän, jotta kouluissa ehdittäisiin opiskella talous- tai medialukutaitoa enemmän.
Yksityisen media-alan näkökulmasta tulevaisuusraportin eräs tulos oli erityisen kylmäävä. Kun nuorilta kysyttiin, mitä jokaisella tulisi olla mahdollisuus hankkia, ykköseksi nousi älypuhelin: lähes 80 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä. Seuraavaksi tärkein olivat kuulokkeet (53 %) ja kolmantena läppäri (34 %). Jumbosijalle jäi mahdollisuus lukea maksullista digilehteä. Vain yksi kymmenestä piti sitä tärkeänä. Nuorten mielestä jopa tulostin (11 %) on tärkeämpi kuin sanomalehti. Myös urheilukello (17 %) koettiin tarpeellisemmaksi kuin digilehden lukuoikeus.
Tulokset ovat linjassa aikaisempien selvitysten kanssa. Uutismedian liiton teettämässä Suomalaisten uutismedia –tutkimuksesta (2023) kävi ilmi, että 75 prosenttia 15–24-vuotiaista katsoo, että he saavat itselleen tarpeelliset uutiset ilmaiseksi. Lehtitilauksesta ei kannata maksaa, kun kaiken olennaisen tiedon saa ilmankin.
Keskustelua siitä, miksi nuoret eivät tilaa lehtiä, on käyty alalla niin kauan kuin jaksan muistaa. Yleisin vastaus tähän on, ettei sillä ole niin väliä. Että kyllä he innostuvat uutismediasta sitten, kun kasvavat aikuisiksi, että en minäkään nuorena välittänyt sanomalehdistä, että ikä tuo viisauden ja viimeistään kolmekymppisinä alkavat tilaajiksi. Itsekin olen näitä argumentteja viljellyt, mutta viime aikoina olen alkanut ajatella toisin. Mitä jos olemme väärässä? Mitä jos nuoret aikuisenakin kokevat, että kaikki tarpeelliset uutiset löytyvät maksutta netistä?
Jos kyseessä olisi mikä tahansa muu tuote, en olisi huolissani, mutta riippumaton uutis- ja ajankohtaisjournalismi ei ole mitään lauantaimakkaraa. Kyseessä on yhteiskuntaa koossa pitävä instituutio. Ilman luotettavaa, ajantasaista tiedonvälitystä ei voi olla toimivaa demokratiaa. Jos kansalaiset eivät tiedä, miten maa makaa, kuinka he voivat osallistua päätöksentekoon? Jos poliitikkojen ja muiden vallankäyttäjien touhuja ei seurata, miten käy demokratian? Ja jos yleisö ei ole valmis maksamaan ammattijournalismista, kuka seurantaa hoitaa? Somevaikuttajatko? Vapaaehtoiset kansalaisjournalistit? Facebook? TikTok? Lähes sama kuin jos oikeuslaitos jätettäisiin vapaaehtoisille kokemusasiantuntijoille, jotka hiukan harrastavat oikeusoppia muiden toimiensa ohella silloin, kun ehtivät ja jaksavat.
Onneksi Uutismedian liitolla on tarjolla lukuisia ratkaisuja asian korjaamiseksi. Alkuun riittää se, että tunnustetaan yksityisen uutismedian elintärkeä rooli demokratian tukijana. Kun tuemme mediatoimialaa, tuemme demokratiaa. Mallia voi katsoa esimerkiksi Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta.
”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia”, kirjoittaa Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. En voisi olla enempää samaa mieltä.
Uutismedian liiton Media ja demokratia -seminaari pidetään perjantaina 13.9. klo 10–12 Merkki-museossa. Seminaarin teemoja ovat journalismi, demokratia ja tiedon huoltovarmuus. Tilaisuudessa kuullaan muun muassa siitä, miten riippumattomat uutismediat pärjäävät Ukrainassa sodan keskellä, kuinka journalistit seulovat faktoja valheiden joukosta, mikä on luotettavan tiedon merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja millainen on poliitikkojen ja uutismedian välinen suhde. Seminaaria voi seurata oheisesta linkistä: Seuraa Media ja demokratia -seminaarin livelähetystä 13.9. – Uutismedian liitto (uutismediat.fi)