Median riskit ovat koko demokratian riskejä
Median tulevaisuus ei ratkea pelkillä toimialan sisäisillä uudistuksilla. Suurimmat uhat syntyvät yhä useammin median ulkopuolelta: geopoliittisista kriiseistä, kansainvälisten alustayritysten liiketoimintamalleista ja talouden epävarmuuksista. Tässä tilanteessa median riskienhallinta ei ole vain yritysten selviytymisstrategia, vaan koko demokratian turvamekanismi.
Ulkoiset riskit muokkaavat tiedonvälityksen perustaa
Media-alan strateginen riskienhallinta –raportti korostaa, että juuri äkilliset ja vaikeasti ennustettavat muutokset, kuten kansainväliset kriisit, sääntelyn suunnanmuutokset ja globaalien alustojen ylivalta, horjuttavat median toimintaympäristöä eniten. Näitä riskejä ei voi estää, mutta niiden vaikutuksiin voidaan varautua ennakoimalla ja suunnittelemalla vaihtoehtoisia toimintamalleja.
Tämä näkyy erityisen selvästi teknologiayhtiöiden toiminnassa. Tekoälyä kehittävät yritykset ovat useampaan otteeseen käyttäneet algoritmiensa koulutusaineistona laadukkaita journalistisia sisältöjä, usein ilman lupaa tai korvausta. Jos journalistinen työ muuttuu ilmaiseksi raaka-aineeksi, koko median ansaintalogiikka murenee. Samanaikaisesti sosiaalisen median alustat rakentavat liiketoimintansa koukuttaville algoritmeille, jotka palkitsevat sisällön leviämisen sen huomioarvon, eivät sen luotettavuuden perusteella. Kun tällainen logiikka ohjaa nuortenkin mediankäyttöä, riskit eivät koske vain toimialaa vaan koko yhteiskuntaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että runsas sosiaalisen median käyttö heikentää nuorten keskittymiskykyä, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä oppimiskykyä. Tutkimuksissa on myös havaittu, että erityisesti tytöillä runsas somen käyttö voi lisätä riskiä ahdistuneisuuteen, masennukseen ja kehonkuvaan liittyviin ongelmiin. Nämä vaikutukset eivät ole vain yksilön haasteita, vaan ne kertautuvat yhteiskunnallisiksi ongelmiksi perheissä, koulussa ja työelämässä.
Luottamus on kriittisin pääoma
Media 2035 –skenaarioselvitys jäsentää neljä mahdollista tulevaisuutta ja tekee näkyväksi sen, kuinka ratkaisevaa median asema on. Yhdessä skenaariossa informaatiokenttä polarisoituu ja hybridivaikuttaminen valtaa alaa, toisessa journalismi vahvistuu ja yleisön luottamus kasvaa. Selvitys ei ennusta, vaan näyttää, miten sama todellisuus voi kääntyä hyvin eri suuntiin sen mukaan, kuinka yritykset, päättäjät ja kansalaiset toimivat. Se tekee näkyväksi sen, että kyse ei ole vain median markkinaosuuksista, vaan tiedon luotettavuudesta, kansan sivistyksestä ja demokratian edellytyksistä.
Kun algoritmit levittävät sisältöjä koukuttavuuden, eivätkä faktapohjaisuuden, perusteella, yleisön luottamus on helposti vaarassa. Reuters-instituutin Uutismedia verkossa 2025 –raportin mukaan sosiaalinen media on jo noin neljänneksen suomalaisista nuorista ensisijainen uutislähde, samalla kun TikTok, X ja Facebook mainitaan yleisimmiksi väärän tai harhaanjohtavan tiedon lähteiksi.
Suomessa luottamus uutisiin on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen vahvaa: kaksi kolmesta suomalaisesta kertoo luottavansa useimpiin uutisiin. Tämä luottamus on kilpailuetu, jota media-alan yritykset pyrkivät vaalimaan läpinäkyvyydellä, vastuullisella journalismilla ja yleisösuhteen pitkäjänteisellä rakentamisella.
Yhteinen vastuu demokratian turvaamisesta
Yritykset voivat kehittää riskienhallintaansa, mutta kaikkea ne eivät voi tehdä itse. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen koolle kutsumassa pyöreän pöydän keskustelussa syyskuussa 2025 nousi esiin tarve tarkastella mediapolitiikkaa kokonaisuutena. Jakelun turvaaminen, arvonlisäverokannat ja kilpailuasetelma kansainvälisten alustojen kanssa ovat kysymyksiä, joihin yksittäinen mediatalo ei voi vaikuttaa omin voimin. Niihin tarvitaan kansallista lainsäädäntöä ja EU-tason ratkaisuja.
Yritysten vastuulla on rakentaa resilienssiä, käyttää skenaarioita ja kehittää päätöksentekonsa joustavuutta. Päättäjien vastuulla on luoda sellaiset pelisäännöt, joilla journalismi voi menestyä myös silloin, kun teknologiajättien valta, disinformaatio ja geopoliittinen epävakaus lisäävät painetta.
Median riskit eivät ole vain mediayritysten riskejä, vaan koko yhteiskunnan riskejä. Kun varmistamme, että journalismi säilyy riippumattomana, moniäänisenä ja luotettavana, vahvistamme samalla demokratian kivijalkaa.