Lehtijulkaisujen suoja – uusi oikeus kustantajille
Komissio ehdottaa eurooppalaisen lehdistön aseman vahvistamista säätämällä lehtijulkaisujen suojasta.
Julkaisujen käyttö on monimuotoistunut
Painettujen lehtien sisältöjä on julkaisemisen jälkeen hyödynnetty perinteisesti lähinnä valokopioimalla. Valokopioinnin lisensioinnista on saatu tekijänoikeustuloja niin tekijöille kuin kustantajillekin. Suomessa Kopiosto on tilittänyt lehtien valokopiointikorvauksia noin 3 miljoonaa euroa vuodessa.
Digitaalisena aikana juttujen ja kuvien jälkikäyttö on kasvanut ja monipuolistunut. Julkaistuja sisältöjä jaetaan muun muassa sosiaalisessa mediassa, mediaseuranta- ja uutiskoostepalveluissa sekä hakupalveluissa. Aina kyse ei ole kokonaisten teosten käytöstä, vaan pelkät otsikot ja muutaman sanan pituiset otteet jutun alusta saattavat riittää.
Lehtijulkaisujen digitaalista, kaupallista hyödyntämistä ei ole toistaiseksi kyetty lisensioimaan samalla tavoin kuin valokopiointia. Vapaan internetin ideologiaan sopimukset ja korvaukset tuntuvat istuvan huonosti – vapaamatkustaminen toisten investoinneilla sitäkin paremmin.
Komissio ehdottaa lehtijulkaisuille tekijänoikeudellista suojaa
Erilaisten nettipalvelujen lisensioinnissa olisi kustantajille uuden digitaalisen liiketoiminnan mahdollisuus. Euroopan komissio on tarttunut asiaan ja julkaissut syyskuussa direktiiviehdotuksen tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla. Direktiivi sisältää esityksen lehtijulkaisujen suojasta.
Komissio ehdottaa lehtikustantajille niin sanottua tekijänoikeuden lähioikeutta, jota olisi mahdollisuus lisensioida erilaisille kaupallisille hyödyntäjille. Uusi oikeus olisi samankaltainen kuin esimerkiksi voimassa olevat elokuva- tai äänitetuottajan oikeudet. Lehtijulkaisun suoja koskisi kuitenkin vain julkaisun digitaalista käyttöä – kopiointia ja saattamista yleisön saataville.
Yksityishenkilöiden linkittämiseen esityksellä ei ole tarkoitus puuttua, eikä ehdotus vaikuttaisi tekijöiden oikeuksiin.
Perusteina uudelle oikeudelle komissio tuo esiin muun muassa vapaan ja moniarvoisen lehdistön merkityksen laadukkaan journalismin, kansalaisten tiedonsaannin sekä demokraattisen yhteiskunnan toiminnan turvaajana.
Reaktiot ehdotukseen vaihtelevat
Ehdotus on herättänyt Brysselissä vilkasta keskustelua. Äänekkäimpiä vastustajia ovat olleet Piraattipuolueiden aktiivit ja – luonnollisesti – maksumiehiksi joutuvat tahot, kuten Google ja muut teknologiayritykset. Kannatusta on kuulunut lähinnä kustantajien suunnalta.
Suomessa valtioneuvosto on ottanut kielteisen kannan ehdotukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö perustelee näkemystään sillä, ettei tekijänoikeutta haluta pirstaloida lisäämällä oikeudenhaltijoita ja oikeuksia, eikä asettaa esteitä hakukoneille ja linkitykselle.
Medialiitto puoltaa lehtijulkaisujen suojaa
Medialiitto kannattaa komission ehdotusta, koska se tuo mediayrityksille mahdollisuuksia uudenlaiseen ansaintaan. Digitaalisessa toimintaympäristössä perinteiset ansaintamallit ovat vaikeuksissa, joten yritysten on kyettävä rakentamaan uudenlaisia ratkaisuja. Lehtijulkaisujen suoja ei poista kaikkia pulmia, mutta edesauttaa osaltaan julkaisutoiminnan ja ammattimaisen journalismin elinmahdollisuuksia.
Valtioneuvoston kanta on Medialiitolle pettymys. Uuden oikeuden myötä tekijänoikeuden kakkua olisi mahdollisuus hieman kasvattaa, eikä kakun jakajienkaan määrä käytännössä lisääntyisi. Tekijänoikeuksien näkeminen liiketoiminnan esteenä on kotimaisen kulttuurin näkökulmasta häkellyttävä linjaus. Julkaisujen käytöstä sopiminen on tavanomaista oikeuksien lisensiointia, ei esteiden asettamista.
Komission ehdotus on parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltävänä. Lehtijulkaisujen suojaa koskeva esitys on vain pieni osa laajaa uudistuspakettia, jonka käsittely kokonaisuudessaan vienee vähintään pari vuotta. Analyyttisen keskustelun jatkaminen ehdotuksesta on toivottavaa. Suomenkin kannattaisi pitää positionsa joustavana, kun käsittely on vasta alkuvaiheessa.
Satu Kangas