Koulutuksen kärkimaa?
Opetushallitus on osoittanut rohkeutta opetussuunnitelmien uudistamisessa. Kunpa valtioneuvostokin jaksaisi pitää opetuksen kärkihankkeensa vauhdissa.
Tuoreinkin PISA-tutkimus osoittaa, että suomalaiset koululaiset kuuluvat maailman valioihin. Opetushallituksessa ei ole jääty nautiskelemaan kansainvälistä suitsutusta viimeiseen pisaraan. Rohkeutta ja kaukokatseisuutta riitti pedagogisella puolella, ja sen seurauksena OPH uudisti tänä vuonna voimaan tulleita opetussuunnitelmia merkittävästi.
Yhtenä keskeisenä filosofiana uudistamisessa on ilmiöpohjainen oppiminen: asiaan perehdytään ja sitä opiskellaan yli oppiainerajojen.
Hyytykö maan hallitus?
Entä miten on toiminut valtiovalta? Viisautta osoitti se, että hallitus nosti koulutuksen yhdeksi kärkihankkeeksi. Ovathan koulutetut ihmiset Suomen todellinen luonnonvara. Poliitikkojen hymyilevissä suissa suorastaan kului muotisana digiloikka.
Mutta mihin konkreettisiin toimiin kärkihanke on johtanut? Ettei vain ole vanhan toiminnan päälle puettu uudelta näyttävää kärkihanke-takkia? Hallitusohjelman oppimisen kärkihankkeessa on monia osa-alueita, kuten koulutusviennin esteiden poistaminen ja korkeakoulujen innovaatioiden kaupallisen hyödyntämisen edistäminen, joissa tarvitaan huippuosaajia. Heidän kasvattamisensa tulisi tapahtua perusopetuksessa – ja sen hallitus haluaa modernisoida ja digitalisoida.
Johtajuutta kaivataan
Kestävän tulevaisuuden kannalta perusopetuksen kuntoon laittaminen onkin tärkeää. Rahalle on kuitenkin loputtomasti käyttökohteita, ja peitsen taittamista niistä kutsutaan politiikaksi.
Hallituksella on valta ja velvollisuuskin ohjata kenttätasolla tehtäviä niukkuuden päätöksiä. Ohjaustoimien tekeminen on sinällään ilmaista. Tämänhetkinen peruskoulutuksen ympäristöjen uudistamisen hajaannuksen tila olisi mahdollista purkaa antamalla uudistukselle selkeät suuntaviivat ja aikataulu.
Esimerkki linjauksesta: Digitaalisia aineistoja tulee hyödyntää 30 prosentissa peruskoulun 7-9 luokan opetuksesta vuoteen 2020 mennessä. Näin koulut, kunnat, opettajankoulutus ja oppimateriaalien kustantajat tietäisivät, mistä päästä uudistuksia ryhdytään toteuttamaan. Yhden rysäyksen uudistamiseen ei ole varaa.
Oppimateriaalikustantajat ovat valmiina
Yleinen harhaluulo on, että oppimateriaalikustantajat haluaisivat pysytellä vain paperisissa oppimateriaaleissa. Totuus on, että kustantajalenkki on digiketjun vahvin. Digimateriaalia on opettajille valittavaksi heti kun he pystyvät ja haluavat sitä ottaa vastaan.
Suurin käytännön este lienevät koulujen verkot. Ne eivät ole riittäviä pyörittämään opetuskäytössä olevien laitteiden lisäksi kaikkia niitä härveleitä, joita oppilaat kantavat laukuissaan ja taskuissaan.
Tällaisia käytännön ongelmia ratkomalla valtiovalta voi edistää digiloikkaa tehokkaammin kuin yrittämällä syödä norsua kokonaisena.