Kirja oli onnekas ensimmäisessä aallossa
Kun maailma koettelee, suomalaiset tarttuvat kirjaan. Kirjankustannusala on pärjännyt koronan varjossa hyvin. On kuitenkin selvää, että jos kirjojen kulutus siirtyy nykyhinnoilla vielä aiempaa enemmän äänikirjoihin, syntyy pulmia koko kirjojen arvoketjulle kirjailijasta vähittäismyyjään.
Suomen kirjankustannusala on koronan ensimmäisessä aallossa ollut onnekas verrattuna moneen muuhun toimialaan. Myös kansainvälisesti katsottuna meillä on mennyt toistaiseksi hyvin.
Koronavuoden kolmella ensimmäisellä kvartaalilla kasvua tuli viime vuoteen nähden 13 prosenttia. Kokonaisluvun taustalla on sähköisten julkaisujen 36 prosentin kasvu, jota siivittivät erityisesti äänikirjat. Samalla paperikirjatkin kasvoivat ihmeen kaupalla puoli prosenttia, vaikka kivijalkakirjakaupat olivatkin pahassa covid-kurimuksessa.
Paperisten kirjojen merkitys on kuitenkin erityisen painava alan ylivoimaisesti tärkeimmässä sesongissa eli joulumyynnissä. Siten virus ehtii vielä iskeä kirjoihinkin tänä vuonna, jos huonosti käy.
Historia toistaa itseään
Suomalaiset ovat jälleen kerran näyttäneet, mistä sivistyskansa on tehty. Kun maailma koettelee, tartutaan kirjaan. Näin kävi sota-aikana ja 90-luvun lamassakin: kansalaiset innostuivat kirjallisuudesta.
Lukemiselle löytyy tietysti myös muita syitä. Jollei voi tai ei ole varaa matkustaa, sen voi tehdä kirjan siivin. Tätä ilosanomaa kertoo myös käynnissä oleva Lukuloma-kampanja. Toisaalta kirjallisuus on niin vahvasti osa kansakuntamme tarinaa, että kirjojen puoleen kääntymisen voi myös nähdä osana sisäsyntyistä kulttuuriperimäämme.
Äänikirja taistelee alustataloudessa
Äänikirjamarkkina kasvoi kovaa jo ennen koronaakin, mutta pandemia lisäsi uusien asiakkaiden määrää. Valtaosa äänikirjoista kulutetaan nykyisin kuukausimaksullisissa palveluissa. Niiden taloudellinen todellisuus on täysin erilainen kuin kirjakaupoissa myytävien fyysisten kappaleiden. Jos laskee viimeisestä kvartaalitilastosta kustantajan kaunokirjasta saaman keskihinnan, on se äänikirjasta 2,54 € ja fyysisestä kappaleesta 9,73 €. Näistä tuloista kustantaja maksaa tekijänpalkkiot sekä kirjan tuotanto- sekä markkinointikulut.
Huomionarvoista on, että äänitys nostaa äänikirjojen tuotantokustannuksia merkittävästi. On siis selvää, että jos kirjojen kulutus siirtyy nykyhinnoilla vielä enemmän äänikirjoihin, syntyy pulmia koko kirjojen arvoketjulle kirjailijasta vähittäismyyjään. Viime kädessä on kysymys siitä, kuinka paljon kuluttaja on valmis kuukaudessa maksamaan oikeudesta kuunnella mitä kirjoja ikinä haluaa. Kuluttaja vertailee äänikirjoja myös muihin vastaavanlaisesti hinnoiteltuihin elämyksentuottajiin, kuten Spotify ja Netflix.
Kirjallisuus on YLE:lle hieno mahdollisuus
Suomalaiset halajavat kirjallisuutta. YLE onkin kautta aikojen tehnyt kirjallisuusohjelmia, mutta niille näyttäisi olevan enemmänkin tilausta. YLE:n uusi aluevaltaus on Finlandia-palkintojen jakotilaisuuden televisioiminen. Toivottavasti tämä on alkua kirjallisuuden voimallisemmasta esiinmarssista YLE:n ohjelmistossa.
Kirjallisuus osuu täydellisesti YLE:n strategiaan elämänaikaisesta oppimisesta: Kirjallisuutta nauttivat kansalaiset ovat valistuneempia, resilientimpiä valemedioille, kyvykkäämpiä ymmärtämään muita ja menestyksekkäämpiä neuvotteluissaan maailmalla. Yhtä kaikki, kun Yle tuottaisi lisää kirjallisuusohjelmaa ja innostaisi suomalaisia lukemaan yhä enemmän, tekisi se suomalaisista tasa-arvoisesti vahvempia maailman myrskyihin.