Käytä sananvapauttasi EU-vaaleissa, satoi tai paistoi
Uutismedian liiton kyselyn mukaan 55 prosenttia suomalaisista aikoo varmasti äänestää kesäkuun EU-vaaleissa. Tämän lisäksi on heitä, jotka ilmoittavat jokseenkin varmasti käyttävänsä äänioikeuttaan. Innokkuutta on kokonaisuudessaan noin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä, vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa.
On kuitenkin epätodennäköistä, että lähellekään kaikkien ilmaisema into kantaisi äänestyslipukkeen täyttöön asti. EU-vaalien toteutunut äänestysprosentti on jäänyt neljän viimeisen vaalin aikana hieman yli 40 prosenttiin. Ensimmäisissä europarlamenttivaaleissa 1996 äänesti peräti 60,3 prosenttia, mutta sen koommin tilanne on ollut selvästi heikompi.
Kun kysyimme 18-vuotta täyttäneiltä suomalaisilta, missä vaaleissa he pyrkivät aina antamaan äänensä, järjestys kiinnostavimmasta vähiten kiinnostavaan oli presidentinvaalit, eduskuntavaalit, kuntavaalit, europarlamenttivaalit, aluevaalit.
Vapaus valita monista ehdokkaista ja äänestäminen ovat demokratian ydintä, sananvapauden käyttöä. Kiinnostusta äänestämiseen on, mutta sen käytäntöön saattaminen vaatii ponnisteluja: ennen kaikkea äänioikeutetuilta, mutta myös eri tiedotusvälineiltä, puolueilta ja ehdokkailta. Millä siis vahvistettaisiin polkua äänestyskopille?
Suomalaisista 57 prosenttia arvioi tietävänsä, mistä asioista europarlamentissa päätetään. Kun suomalaiset arvioivat muiden tietämystä, tulos romahtaa 18 prosenttiin. Siis näemme ympärillämme ihmisiä, joista neljä viidestä ei tiedä, mistä ne siellä Brysselissä ja Strasbourgissa oikein tekevät päätöksiä meidän puolestamme. Lääkkeeksi voisi määrätä sitä vanhaa kunnon tiedotusta ja markkinointia, asioiden avaamista ja toistamista, toistamista, toistamista. Eikä kannata sortua siihen, että häly somessa riittää. Ei riitä: suomalaiset hakevat ylivoimaisesti eniten tukea äänestyspäätökseensä sanomalehdistä (62 %) ja televisiosta (59 %). Somesta näitä asioita seuraa vain joka neljäs.
Vaikka Euroopan parlamentti eli Euroopan unionin kansanedustuslaitos tuntuu etäisemmältä kuin kotimaamme eduskunta, niin on varsin selvää, että yksin emme maailmassa pärjää. Olemme vahvempia osana Eurooppaa.
Vähäiselläkin äänestäjämäärällä saamme toki 15 suomalaista valittua osaksi reilun 700 mepin joukkoa. On kuitenkin toivottavaa ja arvostettavaa, että vapaan maan kansalaiset käyttäisivät demokraattista oikeuttaan, valitsisivat itse kenet parlamenttiin haluavat, eivätkä antaisi muiden tehdä sitä päätöstä heidän puolestaan. Jokainen ääni lasketaan, eivätkä nämä vaalit ole näytösvaalit.
Koska sunnuntaina 9.6. saattaa olla mitä hienoin kesäpäivä ja monet viettävät sitä muualla kuin itselleen määrätyn äänestyspaikan lähellä, kannattaa käydä äänestämässä jo ennakkoon. Se onnistuu missä vaan. Ainakaan sään ei kannata estää antamasta ääntä itselle ja läheisille tärkeiden asioiden edistäjälle.
EU-vaalien ennakkoäänestys on keskiviikosta 29.5. tiistaihin 4.6., varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 9.6. Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin ja äänestäjälle postitse saapuneeseen ilmoituskorttiin. Äänioikeutettu voi vaalipäivän äänestyksen sijasta äänestää ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla.