Demokratiaohjelman ytimessä on vapaa ja vastuullinen media
”Osallistava ja osaava Suomi” -hallitusohjelma julistaa, että toimiva demokratia on oikeusvaltion kehittämisen ykköstavoite. Tavoitteen edistämiseksi hallitus käynnistää vuoteen 2025 ulottuvan kansallisen demokratiaohjelman. Tätä voi kannattaa lämpimästi.
Äskettäin julkistettu valtioneuvoston demokratiapoliittisen toimintaohjelman loppuraportti on mieluista luettavaa jokaiselle, joka uskoo kansanvaltaan. Raportti toimii pohjana kansallisen demokratiaohjelman valmistelussa. Media-alaa ilahduttaa se, että sanan- ja lehdistönvapaus, medialukutaito ja mediakasvatus sekä valeuutisten ja vihapuheen torjuminen saavat päätelmissä suuren painoarvon.
Suomessa moniarvoinen media on ollut keskeinen tekijä maailman vakaimpiin lukeutuvan demokratian kehittymisessä. Media tuottaa suomalaisille uutisia, tietoa, viihdettä ja elämyksiä. Lehdissä ja sähköisissä kanavissa ammattilaiset raportoivat niin paikallisista ja kansallisista kuin globaaleista tapahtumista ja ilmiöistä. Kirjallisuus turvaa sivistystä ja oppimista. Media tarjoaa myös kulttuurin tekijöille kanavat ilmaisuvapauteen sekä kuluttajille pääsyn kulttuurisisältöjen äärelle.
Kansanvalta toimii, kun vaalit sujuvat. Sanomalehtien Liiton, valtioneuvoston kanslian ja Turvallisuuskomitean tutkimus osoittaa, että valtaosa suomalaisista luottaa Suomen vaalijärjestelmään. Medialla on luotettavan ja monipuolisen vaalitiedon saannissa iso rooli: eduskuntavaaleissa äänestäneistä 55 prosenttia kertoi saaneensa riittävästi tietoa medioiden tuottamista vaalikoneista. Joka toinen nimesi päälähteekseen sanomalehdet ja lähes joka toinen television.
Vastuullisen median yhteiskunnallinen merkitys korostuu, kun puntaroidaan kansanvaltaa nakertavia uhkia. Raportti pitää erityisen huolestuttavana yhteiskunnallisen osallistumisen eriarvoistumista esimerkiksi iän, koulutuksen, varallisuuden tai asuinpaikan takia. Suomalaisista peräti 74 prosenttia uskoo Sanomalehtien Liiton tutkimuksessa, että tiedon tasapuolisella ja kattavalla saatavuudella on eriarvoistumisen estämisessä merkittävä rooli.
Demokratiapoliittista toimintaohjelmaa kommentoinut eduskunnan perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota keskusteluilmapiirin kiristymiseen ja vihamieliseen kielenkäyttöön somessa. Valiokunta kannatti toimia vihapuheen ja rasismin vähentämiseksi sekä keskusteluilmapiirin parantamiseksi.
Journalismissa vihamielisyys on näkynyt toimittajien uhkailuna. Joukko alan yrityksiä ja järjestöjä tarttui ilmiöön toukokuussa perustamalla Journalistien tukirahaston. Rahasto auttaa uhkailun, vainon ja muun häirinnän kohteeksi joutuneita journalisteja.
Media vaikuttaa yleiseen keskusteluilmapiiriin ennen kaikkea moniarvoisilla sisällöillään sekä tarjoamalla foorumeita rakentavaan vuoropuheluun. Mediayritykset kantavat myös vastuuta mediakasvatuksesta, jota esimerkiksi Medialiitto-yhteisössä tekevät sekä Sanomalehtien Liitto että Aikakausmedia. Lukemista ja sen kautta osaamista sekä sivistystä edistävät kaikki alan järjestöt yksituumaisesti.
Media-ala on siis täysillä mukana, kun hallitus alkaa rakentaa kansallista demokratiaohjelmaa. Uskallanpa jopa väittää, että vapaa ja vastuullinen, kotimainen media on ohjelman ytimessä.
Päivi Mykkänen