Lukutaito tukee talouskasvua ja demokratiaa

Lukutaito on sivistyksen perusta, mutta myös demokratian elinehto ja talouskasvun edellytys. Kyky ymmärtää, tulkita ja arvioida tietoa ja tiedonlähteitä vaikuttavat suoraan siihen, miten yksilöt osallistuvat yhteiskuntaan, tekevät päätöksiä ja rakentavat tulevaisuuttaan. Samalla lukutaito määrittää kansakunnan osaamistasoa, tuottavuutta ja kilpailukykyä. Suomalaisten nuorten lukutaito on tutkimusten mukaan heikentynyt hälyttävästi.

Suomen moniääninen mediakenttä on pitkään ollut vahvuus, joille on rakentunut sekä vakaa demokratia että menestyvä talous. Kotimaisen median taloudellisen kannattavuuden heikkeneminen ja kansainvälisten digitaalisten alustajättien markkinaylivalta haastavat yhteiskunnan kykyä tuottaa luotettavaa tietoa ja huolehtia tiedon huoltovarmuudesta.

Siksi tarvitaan määrätietoisia toimia. Lukutaitoa on vahvistettava erityisesti heikoimmissa ryhmissä, mediakentän elinvoimaisuus on turvattava koordinoidulla mediapolitiikalla ja Suomen on vaikutettava aktiivisesti kansainväliseen sääntelyyn. Näillä toimilla varmistetaan, että yhteiskunta säilyy avoimena, osallistavana ja taloudellisesti kestävänä myös tulevaisuudessa.

1. Pelastetaan lukutaito

Suomessa heikosti lukevien osuus on kasvanut nopeasti: joka viidennen peruskoulun päättävän nuoren lukutaito ei riitä pidemmän tekstin, kuten lehtiartikkelin, ymmärtämiseen eikä tulkintaan.

Heikko lukutaito altistaa disinformaatiolle, vaikeuttaa osallistumista ja lisää syrjäytymisriskiä. Samalla menetämme talouskasvun ja tuottavuuden potentiaalia. Osaamistason nosto juuri heikoimmin lukevissa ryhmissä tuottaisi suurimman hyödyn pitkällä aikavälillä.

Asetetaan peruslukutaito opetuksen ytimeen. Lukutaidon rinnalla on vahvistettava informaatiolukutaitoa, eli kykyä arvioida lähteiden luotettavuutta, tunnistaa journalismi ja erottaa fakta mielipiteestä.

Lue lisää

2. Kattava mediapolitiikka turvaamaan kotimaista demokratiaa

Valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset uutismediat kattavat vielä tällä hetkellä Suomen kohtuullisen hyvin asutuksen suhteessa. Mediakentän moniäänisyyttä pitää yllä myös kirjo kotimaisia aikakausmedioita sekä radio- ja tv-kanavia.

Lehtikustantajien pitkään jatkunut tulojen kutistuminen uhkaa kuitenkin synnyttää Suomeenkin uutiserämaita, alueita ilman ainuttakaan journalistista mediaa seuraamassa paikallista päätöksentekoa. Mainostulojen virtaaminen kansainvälisille jäteille heikentää niin uutis- ja aikakausmedian kuin radio- ja televisiokanavienkin elinmahdollisuuksia. Myös ammattimaisen journalismin teemakohtainen ja erikoistunut tarjonta kapenee.

Avoimen demokratian tueksi tarvitaan mediapolitiikkaa, jossa kaikkia eri ministeriöissä valmisteltavia päätöksiä arvioidaan koordinoidusti median toimintaedellytyksien kannalta.

Lue lisää

3. Aktiivisella EU-vaikuttamisella reilumpaan kilpailuun

Euroopan komissio on nostanut mediapolitiikan työohjelmansa keskiöön. Se haluaa vahvistaa median toimintaedellytyksiä ja tiedon huoltovarmuutta aikana, jolloin esimerkiksi disinformaatio ja tekoälyn väärinkäyttö uhkaavat demokratiaa.

Toimituksellisen median kustantaminen on vaikeutunut, kun pääosa digitaalisen mainonnan tuloista on siirtynyt suurille alustayhtiöille. Elinvoimainen media on olennainen tekijä Euroopan kokonaisturvallisuuden, kilpailukyvyn ja demokratian vahvistamisessa.

Media-alan ja digitaalisen markkinan sääntelystä sekä riippumatonta mediaa tukevista toimenpide- ja rahoitusohjelmista päätetään EU:ssa. Siksi Suomen on välttämätöntä vaikuttaa aktiivisesti EU-valmisteluun. Suomen kantoja EU-päätöksentekokoon koordinoidaan keskitetysti valtioneuvoston kansliassa, joka huolehtii yhteistyössä ministeriöiden kanssa siitä, että mediapolitiikan näkökulma tulee huomioiduksi.

Lue lisää