Vanhan ja uuden välitilassa tarvitaan valintoja ohjaavaa strategiaa

Kuulin juuri huhun, jonka mukaan New York Timesissa on edelleen toimittaja, joka työskentelee yksinomaan kirjoituskoneella. Vaikea uskoa, että juorussa olisi perää, mutta se kuvastaa hyvin mediayritysten ”välitilaa”: mennyt ja tuleva ovat arjessa jatkuvasti läsnä.

Media-alan yritykset ovat olleet digitaalisen murroksen keskellä jo toista vuosikymmentä kurottamassa kohti tulevaa ylläpitäen vanhaa. ”Rakentamassa lentokonetta uudelleen kesken lennon”, kuten joku on tokaissut. 

Ei vielä selkeitä irtiottoja menneestä

Mediapäivä-tapahtumassa 13.11.2018 vieraillut professori, hallitusammattilainen Lucy Küng totesi esityksessään, ettei pitkään jatkunut murros ole vielä pakottanut mediayrityksiä uudistamaan strategiaansa kyllin syvältä. Hän korosti, että mediayritysten vaikein mahdollinen haaste, uuden liiketoimintamallin löytäminen, ei ole vielä tähän mennessä tuottanut kovinkaan selkeitä linjanvetoja tai irtiottoja menneeseen. Küngin tuoreen tutkimuksen kohteena on tunnettuja amerikkalaisia ja eurooppalaisia mediataloja. 

”On ironista, että vastaavasti mediayritysten liiketoimintamallia uhkaavat Piilaakson jätit toimivat tiukan, 80-lukulaisen strategia-ajattelun mukaan, jossa keskitytään oman kilpailuedun vahvistamiseen ja kilpailijoiden tuhoamiseen”, Küng sanoi Finlandia-talon yleisölle. 

Yrityksen kulttuurilla keskeinen rooli

Mediayrityksistä muutamat vahvimmat sen sijaan ovat uskaltaneet tehdä aitoja, toimintaa muuttavia strategisia päätöksiä. Küngin tutkimuksen mukaan ne koskevat toisaalta mediayrityksen olemassaolon syytä ja toisaalta ansaintaa: mitkä ovat nykyisten tuotteiden uudet ansaintamallit ja mitkä ovat uudet tulonlähteet, joilla ensin mainittujen hiipumista paikataan. Näistä valinnoista syntyy periaatteita, jotka ohjaavat esimerkiksi teknologiainvestointeja ja organisaation kehittämistä. 

Kuulostaa yksinkertaiselta, muttei ole sitä. Ja vaikka kaikessa muussa onnistuttaisiinkin, työ arjessa, ihmisten kesken on tärkein ja vaikein testi. Yrityksen kulttuurilla on voima, joka joko syö strategian aamiaiseksi, kuten raflaavasti sanotaan, tai tekee siitä totta. 

”Asiantuntemus ja kokemus eivät enää yrityksissä liity toisiinsa”, Küng sanoi. Osaamisen painopisteiden muutokset muuttavat johtamista ja johtajia. Küngin mukaan menneessä menestyneet johtajat harvoin näyttävät tietä tulevaisuuteen. Toinen merkittävä tekijä yrityskulttuurin kehittämisessä on osallistaminen, työntekijöiden potentiaalin valjastaminen. Ja kolmas elementti on teknologisen osaamisen sulauttaminen läpi organisaation. 

Mistä luovutaan, mitä kehitetään?

Küngin puheenvuoro resonoi hyvin Medialiitto ry:n viime keväänä valmistunutta toimialastrategiaa. Strateginen ajattelu lähtee rehellisestä ja säälimättömästä analyysistä ja huolellisesta skenaariotyöstä. Mitä seuraavaksi todennäköisesti tapahtuu? Mitä se tarkoittaa meille ja ansainnallemme? 

Analyysin jälkeen tulee tehdä valintoja, päättää selkeä suunta: mistä luovutaan, mitä kehitetään? Päätöksillä ei ole juurikaan merkitystä, ellei niiden jälkeen mietitä, mitä päätökset tarkoittavat johtamisen, osaamisen ja investointien kannalta. Yrityksen työntekijöiden laaja osallistaminen tavalla tai toisella edellä mainittuihin vaiheisiin rakentaa yhteistä ymmärrystä ja yhteistä kieltä, eli yrityksen kulttuuria. Strategia ei kuulu vain kulmahuoneeseen, jos sellaisia avotilayrityksissä enää onkaan. 

Strategiset päätökset eivät ole nykytilan toteamista, olemassaolevan vahvistamista. Jos strategiassa ei ennakoida suuntaa ja oteta riskiä suunnan mukaisesti, se on hyödytön. Tällaiset suunnitelmat muuttuvat jossain vaiheessa tragediaksi. 

Marjaana Toiminen
yrittäjä, johdon konsultti 
MindMill Network Oy


Medialiiton johdolla on keväällä 2018 tehty toimialastrategiatyötä, jonka tarkoituksena on palvella media-alalla toimivia yrityksiä niiden omassa työskentelyssä. Strategiatyössä on huomioitu myös ne vaatimukset, jotka työn murros ja teknologia asettavat osaamisen kehittämiselle ja kouluttautumiselle. Toimialan strategiatyön materiaalit on koottu www.media2030.fi -verkkopalveluun.