Tasapainotetaan kilpailuedellytyksiä

Riippumaton, moniääninen media on olennainen osa toimivaa demokratiaa. Media välittää tietoa ja tarjoaa väylän faktapohjaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.  

Yhteiskuntaa rakentavan roolinsa ohella yksityiset mediayritykset ovat liiketoimintaa. Kotimaiset media-alan yritykset työllistävät suoraan noin 22 000 henkilöä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 4,6 miljardia euroa. Lehtien ja kirjojen kustantaminen muodostaa 64 prosenttia mediataloudesta. (Sis. Tilastokeskuksen toimialaluokituksen luokat 18, 58 ja 60.) 

Sanoma- ja aikakauslehtien kustantaminen rahoitetaan mainosmyynnillä ja kuluttajamyynnillä. Molemmat tulorahoituksen kivijalat ovat viime vuosina horjuneet. Vaikka digitaalinen myynti kasvaa, kasvu ei riitä kompensoimaan painettujen lehtien myynnin laskua. Tämä tarkoittaa, että edellytykset ammattimaisen journalismin tuottamiselle heikentyvät.

Mainosmyynnissä mediayritykset kilpailevat Googlen ja Facebookin kaltaisten alustayritysten kanssa. Näiden kahden yhtiön osuus digitaalisista mainosmarkkinoista on Suomessa jo yli puolet, ja osuus kasvaa. Alustayhtiöt, toisin kuin kotimaiset mediayritykset, eivät investoi suomalaisiin sisältöihin. 

Kilpailu_globaalit_teknojatit_727_475px

Sosiaalisessa mediassa ja hakupalveluissa osa palvelujen sisällöistä on mediasisältöjä, kuten lehtien otsikoita, artikkeleita ja kuvia. Kustantajien tuottamat sisällöt houkuttelevat alustayhtiöiden palveluihin kuluttajia, joiden käyttäjädatan alustayhtiöt muuttavat tehokkaasti rahaksi. Kustantajat tekevät sisältöinvestoinnit, alustayhtiöt keräävät rahat. Tästä ilmiöstä puhutaan EU-yhteyksissä arvokuiluna (value gap) eli eurooppalaisten tekijöiden ja sisältöyritysten tuottaman arvon siirtymisenä yhdysvaltalaisille alustayhtiöille. 

Kotimaisiin mediayrityksiin nähden globaalit alustayhtiöt ovat jättiläisiä. Niiden markkinavoima on valtava. Taloudellisten vaikutusten ohella alustayhtiöillä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia - osin myönteisiä, osin kielteisiä. Esimerkiksi disinformaation levittäminen, vihapuhe sekä vaikuttaminen vaaleihin ja kansanäänestyksiin ovat viime vuosina nousseet julkisen huomion kohteeksi. 

Kilpailu_Google_Facebook_727_570px

Alustatalouden monimutkaisissa ekosysteemeissä tasapuolisen kilpailun edellytykset ovat ratkaisevan tärkeät. Valtavat datamassat, skaalattavat palvelut ja ylivoimaiset taloudelliset voimavarat tuovat teknojäteille luontaista kilpailuetua. Sääntelyllä on tärkeää varmistaa, ettei alustayhtiöiden asema vahvistu entisestään sen vuoksi, että niitä koskeva sääntely on kevyempää tai muutoin epätasapuolista. Tämä koskee esimerkiksi verotusta ja mainonnan sääntelyä. 

Digitaalisiin markkinoihin sisältyvät myös julkisen vallan rahoittamat mediapalvelut. Suomessa Yleisradion tekstimuotoiset verkkopalvelut (yle.fi ja svenska.yle.fi) sekä Uutisvahti-sovellus kilpailevat lehdistön verkko- ja mobiilipalvelujen kanssa. Lehtien on vaikea kilpailla ilmaista julkistarjontaa vastaan maksullisin sisällöin. Mainosrahoituksen supistuessa ja printtilevikkien laskiessa digitaalisten sisältöjen maksullisuus on kuitenkin ainoa kestävä tapa turvata moniäänisen journalismin tulevaisuus Suomessa.  

Kilpailu_sanomalehtien_digitulot_727_392px

Ratkaisuehdotuksemme 

Vaikutetaan EU-sääntelyyn edistämällä aloitteita, jotka tasapainottavat kilpailuedellytyksiä sisältöä tuottavien yritysten ja erilaisten verkkoalustojen välillä. Pidättäydytään media-alan kustannuksia lisäävästä tai tuloja vähentävästä kansallisesta lisäsääntelystä. 

Kannustetaan investointeja laadukkaaseen sisällöntuotantoon huolehtimalla korkeatasoisesta tekijänoikeussuojasta. Säädetään lehtikustantajille EU:n komission ehdottama oikeus sopia omien sisältöjensä digitaalisesta käytöstä. 

Päivitetään Yleisradiolaki mediamarkkinoiden terveen ja toimivan kilpailun näkökulmasta. Yleisradion tehtävänä on tarjota laadukasta audiovisuaalista ohjelmistoa, eikä kilpailla lehdistön kanssa verkkolehtien ja mobiiliuutisten julkaisemisessa.