9.8.2018

Uudet korvamadot

Äänikirjat rynnivät markkinoille. Kaupallisen menestyksen ohella ne lisäävät myös yhdenvertaisuutta.

Laiho_Sakari_305_355px
Kirjoittaja on Medialiiton toimialajohtaja ja Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.
Kuluttajat ovat kesällä törmänneet uuteen ilmiöön, kirjojen mainontaan sähköisissä medioissa. Viime vuosina mainontaa ei ole juuri nähty isänpäivästä jouluun kestävän kirjasesongin ulkopuolella. Uuden panostuksen taustalla eivät kuitenkaan ole perinteiset kustantamot ja kirjakaupat, vaan äänikirjojaan markkinoivat yritykset, kuten Storytel, BookBeat ja Elisa.

Kuluttajat ovat vastanneet huutoon: viime vuonna äänikirjamarkkinat lähes kaksinkertaistuivat. Mainonnan ohella kasvua ovat tukeneet kuluttajien kyky kuluttaa äänikirjoja (älypuhelimet), tottumus ääneen uudenlaisena modernina mediana (podcastit), vanhan median uusi arvostus (radio) sekä aikaperusteisen hinnoittelumallin (Spotify) hyväksyminen. Kun tähän vielä lisätään Medialiiton toimialastrategian ennuste ääniohjauksesta tulevana megatrendinä, voidaan sanoa, että ääni on uusi musta. Kohta on siis ihan normaalia jutella sanomalehdelle tai rupatella tiskikoneen kanssa.

Kustannusalalla on pohdittu, ovatko äänikirjat haitaksi muille tuotteille, kuten esimerkiksi pokkareille tai sähkökirjoille. Entä ovatko ne kilpailijoita podcasteille? Markkinoilla tulee varmasti siirtymiä, mutta arvioin, että kirjojen osalta kokonaismarkkinat kasvavat ja äänikirjojen kuuntelijat ovat alttiimpia kokeilemaan myös podcasteja. Toivoa sopii, että käy kuten perunalastumarkkinoille, kun Pringles mainosti rajusti lanseeraustaan: kokonaismarkkina kasvoi Pringlesin markkinaosuutta enemmän.

Äänellä rikotaan myös muita valleja. Saavutettavuus on ollut eurooppalaisen ja sitä myötä suomalaisen vilkkaan poliittisen keskustelun ytimessä. Onkin suomalaisten arvojemme mukaista, että kaikilla on mahdollisuus tutustua kirjallisuuteen ja nauttia ja oppia sen avulla. Äänikirjat ovat merkittävä osa tämän tavoitteen toteuttamista – ne tuovat kirjat ikänäköisten, näkövammaisten ja dyslektikkojen ulottuville. Suomessa tähän tarpeeseen vastaa kaupallisen äänikirjamarkkinan ohella myös näkövammaisten kirjasto Celia.

Suomen Kustannusyhdistys järjesti yhdessä Celian kanssa seminaarin, jossa tarkasteltiin saavutettavien äänikirjojen nykytilaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö esitteli lainsäädännön kehityshankkeita, Celia kertoi omasta toiminnastaan ja kustantajat äänikirjojen kustantamisesta. 

Seminaari synnytti runsaasti ahaa-elämyksiä. Osallistujat löysivät helppoja, konkreetteja tapoja edistää äänikirjojen saavutettavuutta vieläpä win-win -hengessä: erityisryhmiä palvellen ja kaupallisia markkinoita häiritsemättä. Tilaisuudessa vahvistuikin tunne yhteisellä asialla olemisesta. Ja taas Suomi voittaa!