Valtioneuvosto julkaisi joulukuun alussa OTT Mika Illmanin laatiman selvityksen, jossa tehtävänä oli arvioida järjestelmälliseen häirintään ja maalittamiseen sovellettavaa lainsäädäntöä. Lopputulos on kiitettävän perusteellinen ja selkeä esitys aiheestaan. Lisäksi selvitys kelpaisi hyvin oppimateriaaliksi myös kriminalisointiperiaatteista, sananvapausrikoksista ja sananvapaudesta yleisemminkin. Pelkistettynä Illmanin päätelmä lainsäädännön tilasta on, ettei perusteita säätää maalittamista erillisenä tekona rangaistavaksi ole, vaan ilmiötä tulisi…

Lakiluonnoksen perusteluissa keskeisessä roolissa oli ns. vaientamisvaikutus (en. chilling effect), joka on viime kuukausina noussut esiin parissa muussakin selvitys- ja valmistelupaperissa. Vaientamisvaikutus on läheistä sukua itsesensuurille. Kyse on tyypillisesti vaikuttamisesta, jolla toinen saadaan luopumaan osallistumisesta keskusteluun – sananvapauden käyttämisestä tavalla, joka saa jonkun muun jättämään osan omaa sananvapauttaan käyttämättä. Oma vaientamisvaikutuksensa on toki lainsäädännölläkin, mutta…

Alamme vähitellen tottua mediamaisemassamme tekoälyllä luotuihin hahmoihin, joita ei oikeassa elämässä ole olemassa. Maisema täydentyy kuitenkin myös hahmoilla, jotka perustuvat todellisiin henkilöihin, mutta jotka seikkailevat tekoälyn avulla paikoissa ja aikoina, joihin näiden todellinen fysiikka ei ulotu. Tällaiset hahmot ovat omalla tavallaan aidosti persoonallisia, mutta samalla paitsi väsymättömiä myös kuolemattomia. Äänikirjapalvelu Storytelin toimitusjohtaja Johannes Larcher totesi…

Kun demokraattisesti valittu johtaja perustaa toimensa ja puheensa valheille, on jälki lopulta näin rumaa. Selväksi on käynyt, että toimiva demokratia tarvitsee tuekseen vapaan median, jonka tehtävänä on kertoa asiat niin kuin ne oikeasti ovat. Tosiasiat merkitsevät. Vaihtoehtoisten faktojen aika alkaa olla ohi. Trump lanseerasi ensimmäisessä vaalikampanjassaan käsitteen fake news media. Sillä ratsastaen hän kiihotti kansaa…

Avoimuusrekisterilain soveltaminen alkaa ensi vuoden alussa. Talvella verkkoon ilmestyy kuvauksia lobbausta tekevistä eri organisaatioista, ja kesällä nämä julkistavat ensimmäiset puolivuotisraporttinsa tekemistään vaikuttamistoimista. Näin tekee myös Medialiitto. Kirjoitin aiheesta varovaisen toiveikkaasti tammikuussa, jolloin laki oli eduskuntakäsittelyn loppusuoralla, mutta monen tärkeän yksityiskohdan saattoi ennustaa jäävän käytännön teknisen toteutuksen varaan. Nyt valtaosa näistä yksityiskohdista alkaa jo olla nähtävissä….

Laiskuutta on hiukan kurja moittia. Laiskuus ohjaa yhä uusiin keksintöihin ja korreloi muutenkin älykkyyden kanssa. Älyä puolestaan tarvitaan tulevaisuudessakin. Mikäli ihmiskunta selviytyy nyt nopeastikin kasaantuvista haasteistaan, se tapahtunee ennemminkin oivallusten kuin ahkeruuden avulla. Jos kuitenkin tarkastellaan yhteiskunnallisen keskustelun mekaniikkaa ja sananvapautta demokratian moottorina, laiskuudesta näyttäisi olevan enemmän harmia kuin hyötyä. Juuri laiskuus voi hyvinkin olla…

EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Ruotsi tavoittelee vielä kesällä sopua tälläkin palstalla jo aiemmin käsittelemästäni eurooppalaisesta medianvapaussäädöksestä. Jako muutaman itäisen Keski-Euroopan maan ja lännen välillä leimaa keskustelua vahvasti edelleenkin. Sääntely, joka turvaisi media-alan toimintavapautta ja hyödyttäisi median kuluttajia yhtäällä, uhkaa sotkea ennestään hyvin toimivia järjestelmiä toisaalla. Suomen kanta asiaan kuulostaa toistaiseksi varsin tasapainoiselta ja harkitulta. Kiistakapulat eivät…

Ilta-Sanomat uutisoi lokakuun puolivälissä yksityisyyden loukkaamista koskevasta syytteestä, joka on media-alankin kannalta mielenkiintoinen. Kyse oli isyyden kumoamista koskevan oikeusprosessin käsittelystä muun muassa radiolähetyksessä. Syytetyt olivat käyttäneet haastateltavasta tämän oikeaa nimeä, toisin kuin esimerkiksi asiaa koskevien lehtiartikkelien kirjoittajat. Tämä toi lisää julkisuutta paitsi haastateltavalle itselleen, myös muille jutun asianosaisille. Mutta miksi juuri mediassa pitäisi käyttää salanimeä,…