Julkisen palvelun tehtävä on Ruotsissa jaoteltu ydintoimintaan ja sitä täydentävään toimintaan. Nykyinen ydintoiminta, radio- ja televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen, laajennetaan kattamaan lähetettyjen ohjelmien tarjonta yhtiöiden omilla alustoilla internetissä. Täydentävä toiminta on määritelty toiminnaksi, joka kehittää ja tukee ydintoimintaa ja parantaa yleisön mahdollisuuksia hyötyä siitä. Täydentävää toimintaa on esimerkiksi ohjelmien tarjoaminen yksinomaan ulkopuolisilla alustoilla sekä muu…

”Olemme tyytyväisiä, että nämä strategiset tavoitteet on kirjattu selkeästi hallituksen ohjelmaan. Tässä ajassa sille on tarvetta. Linjaukset jäävät monessa kohdin kuitenkin odottamaan konkreettisia toimenpiteitä. Jotkut ohjelman tavoitteista, kuten puhelinmyynnin lisäsääntely, voivat myös uhata median toimintaedellytyksiä”, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg arvioi. Hallitus päätti selvittää kokonaisvaltaisesti vaihtoehtoja postin ja sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa moniäänisen tiedonvälityksen varmistamiseksi….

Verkkolehtien erilliset video-osiot tulevat audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan sääntelyn piiriin. Medialiiton mielestä ei kuitenkaan ole perusteltua ulottaa sääntelyä sellaisiin verkkolehtien uutiskoosteisiin, jotka sisältävät pelkästään artikkeleihin upotettuja videoita. Lehtien toimitukselliseen sisältöön sisällytetyt videot ovat direktiivin soveltamisalan ulkopuolella. Direktiivi tulisi saattaa voimaan niin, että yrityksille aiheutuva hallinnollinen taakka olisi mahdollisimman kevyt ja ylimääräisistä kansallisista lisävelvoitteista pidättäydyttäisiin. Esimerkiksi alaikäisiä…

Medialiitto esitti näkemyksensä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kuulemisessa 30. tammikuuta. Komissio ehdottaa direktiivin 11 artiklassa uutta oikeutta suojaamaan lehtikustantajien investointeja. Oikeuden nojalla kustantajat voisivat lisensioida julkaisujensa sisältöä Facebookille, Googlelle ja muille tietoyhteiskunnan palveluja tarjoaville yrityksille. Euroopan parlamentti on antanut direktiiville vahvan tukensa. ”Valitettavasti Suomen kielteinen kanta palvelee ennen kaikkea yhdysvaltalaisten teknojättiläisten liiketaloudellisia etuja. Lehtijulkaisujen suoja…

Jaetulle toiselle sijalle ylsivät lisätyn äänitodellisuuden mobiiliratkaisu Voconaut ja kuvan rajauksen mullistava Frameright. Kolmanneksi sijoittuivat mediamyynnin työkalu Superskills ja edutainment-alusta Newsverse. Suuruudeltaan 80 000–10 000 euron palkinnot on tarkoitettu ideoiden jatkokehittämiseen. Kilpailun voittaja VidCast on mobiililaitteisiin suunniteltu podcast-applikaatio. Matalan kynnyksen julkaisualusta yhdistää sekä ääntä että videoita tarjoten käyttäjälle mahdollisuuden valita kuunteleeko vai katseleeko hän –…

Kotimaisen median arvostus on kokonaisuutena ennätyslukemissa. Mielipidekyselyssä 86 prosenttia vastaajista kertoo arvostavansa kotimaisten mediayritysten tuottamia sisältöjä paljon tai erittäin paljon. Osuus on yhdeksän prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisessä mittauksessa vuonna 2016. Arvostus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä merkittävästi eli 6–15 prosenttiyksikköä. Eniten arvostus on lisääntynyt ikäryhmässä 18–24-vuotiaat. Huomion arvoista on, että Ei osaa sanoa -vastausten osuus on…

Uusia säännöksiä sovelletaan televisiolähetysten ohella YouTuben kaltaisiin videonjakoalustoihin sekä tilausvideopalveluihin (on-demand audiovisual media services). Palvelujen maksullisuudella tai maksuttomuudella ei ole soveltamisen kannalta merkitystä. Tavoitteena on teknologianeutraali sääntely audiovisuaalisille sisällöille. Direktiivi koskee myös verkkolehtien erillisiä TV-osioita, joissa videosisällöt on ryhmitelty ohjelmaluetteloon (catalogue). Esimerkiksi IL-TV, IS-TV ja TS-TV ovat tällaisia palveluita. Sen sijaan tekstimuotoisiin artikkeleihin upotetut videoklipit…

Selkeä enemmistö mepeistä kannatti äänestyksessä lehtijulkaisujen suojaa. Uuden, tekijänoikeuden kaltaisen oikeuden nojalla kustantajat voivat sopia julkaisujensa digitaalisesta hyödyntämisestä erilaisissa tietoyhteiskunnan palveluissa. Medialiitto on erittäin tyytyväinen äänestyksen lopputulokseen. ”Olemme iloisia, että lehtikustantajien ja uutistoimistojen oikeudellinen asema digitaalisessa taloudessa vahvistuu. Riippumattoman journalismin elinvoimaisuus on välttämätöntä toimivalle demokratialle ja kansalaisten mahdollisuuksille saada luotettavaa tietoa”, kommentoi Medialiiton toimitusjohtaja Jukka…

Direktiivin 11 artiklassa ehdotettu uusi suojamuoto, lehtijulkaisujen suoja, on herättänyt paljon julkista keskustelua. Lehtijulkaisujen suojalla tarkoitetaan kustantajien oikeutta sopia julkaisujensa hyödyntämisestä haku-, uutiskooste- ja sosiaalisen median palveluissa ja muissa vastaavissa tietoyhteiskunnan palveluissa, ja saada käytöstä korvausta. Journalistien ja kustantajien Euroopassa toimivat järjestöt ovat antaneet yhteisen kannanoton, jossa järjestöt kannattavat lehtijulkaisujen suojaa parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan…

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi säännöksen muutostarpeita, kun EU:n niin sanottu VIP-direktiivi eli direktiivi teosten sallituista käyttötarkoituksista sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi saatetaan kansallisesti voimaan lokakuussa 2018. Medialiiton mielestä teosten käytöstä oikeudenrajoituksen perusteella tulisi maksaa oikeudenhaltijoille korvaus valtion varoista. Jos teos on markkinoilla saatavilla äänikirjana, sitä ei ole tarpeen kopioida ja jakaa oikeudenrajoituksen nojalla….