Uusi toimintaympäristö edellyttää uutta osaamista

Jotta mediatoimialalle on tarjolla osaavia tekijöitä ja johtajia jatkossakin, on yritysten ylläpidettävä henkilöstönsä ammattitaitoa ja ammattilaisten huolehdittava oman osaamisensa kehittämisestä.

Media-alan rakennemuutos on vaikuttanut merkittävästi alan henkilöstön määrään ja osaamistarpeisiin. Tekninen konvergenssi on hämärtänyt ammattiryhmien rajoja. Media-alan perinteisen osaamisen lisäksi alalla on kysyntää yhä enemmän aivan uudenlaisesta osaamisesta. Tulevaisuuden menestyksen kannalta keskeinen kysymys on: millainen osaaminen tuo kilpailuetua, mahdollistaa kasvun ja luo lisäarvoa asiakkaalle?

Asiakaslähtöisyys korostunut

Media-alan yrityksissä tarvitaan kykyä ymmärtää asiakkaiden ja kuluttajien käyttäytymistä sekä sitä ohjaavia motivaatioita ja piileviä tarpeita. Käyttökokemuksen ymmärrys on noussut keskeiseksi alan osaamistarpeeksi. Lisäksi tarvitaan menetelmätason osaamista kuluttajatiedon keräämisestä ja analysoimisesta.

Median käyttöön, käyttäjäpalautteeseen ja käyttökokemukseen liittyvän tiedon yhdistämisellä, tilastollisella analyysilla ja näiden tulosten hyödyntämisellä saadaan paljon arvokasta tietoa myös tuote- ja palvelukehityksen tueksi. Matemaattiselle osaamiselle ja web-analytiikan taidoille on lisääntyvää tarvetta.

Asiakasymmärrystä tarvitaan useissa alan tehtävissä, mutta erityisesti sen merkitys korostuu myyntitehtävissä, joissa johdetaan asiakkuuksia. Mediamyyjän rooli on muuttumassa asiakkuuskonsultiksi. Työssä korostuvat aiempaa vahvemmin vuorovaikutustaidot, asiakkaan kuunteleminen ja ratkaisuhakuisuus yhteistyössä asiakkaan kanssa sekä asiakastarpeiden välittäminen eteenpäin omassa organisaatiossa.

Myös journalistisissa tehtävissä vaaditaan käyttäjien tarpeiden parempaa ymmärtämistä sekä dialogia yleisön kanssa. Verkossa voidaan seurata median käyttöä reaaliaikaisesti ja jatkaa sen pohjalta tarinankerrontaa kiinnostavista tapahtumista ja uutisista. Reaktiivisuuden vaatimus korostuu ja laatuvaatimukset kasvavat, koska käyttäjä voi helposti tarkistaa faktat ja lähteet internetin avulla. Nopeatempoisen uutistyön haaste on tunnistaa riittävä laatu kussakin tilanteessa.

Datalouhinta ja yhteisöllisyys osaksi sisällöntuotantoa

Journalistiset sisällöt syntyvät yhä useammin tarjolla olevan tiedon analysoinnista ja esittämisestä yleisölle uudessa helppolukuisessa muodossa. Avoimeen tietoon tai big dataan pohjautuvissa datajournalistissa jutuissa on mahdollista esittää suuriakin tietomääriä helppolukuisesti ja tiiviisti. Digitaaliset jakelukanavat mahdollistavat tiedon tarjoamisen uusilla vuorovaikutteisin tavoilla, joista lisätty todellisuus (augmented reality) ja virtuaalitodellisuus (virtual reality) ovat yleistymässä myös journalismissa.

Yhteisöllisyys ja osallistaminen ovat tulleet yhä vahvemmin mukaan jutuntekoprosessiin. Monilla mediabrändeillä on yhteisöjä, joissa käyttäjät keskustelevat ja jakavat kokemuksiaan yhteisistä mielenkiinnon kohteista. Journalistit voivat tuottaa näille yleisöille lisäarvoa kuratoimalla eli seulomalla sosiaalisen median sisällöstä esille kiinnostavia aiheita, tarkistamalla tietoja ja liittämällä ne kontekstiin. Ei-ammattilaiset osallistuvat yhä enemmän sisällön tuottamiseen ehdottamalla juttuaiheita ja näkökulmia tai kertomalla omista kokemuksistaan ja lähettämällä valokuvia ja videonpätkiä julkaistaviksi. Tämä kaikki tuo uusia kysymyksiä työn organisointiin ja johtamiseen.

Lähde: Medialiiton ja sen jäsenyritysten yhteistyössä tuottama Älyä viestintään -julkaisu.